Suomi on yksi Euroopan metsäisimpiä maita, mutta saattaa silti hiilinielujen romahtamisen takia joutua ostamaan hiilinieluja muualta Euroopasta. Huomenta Suomessa vierailleet MTK:n ja Metsäkeskuksen edustajat eivät ole huolissaan miljardilaskun realisoitumisesta vaan puolustavat hakkuita.
Hiilinielujen pieneneminen on jatkunut Suomessa jo vuosikymmenen. Vuonna 2021 maankäyttösektorista, johon metsät kuuluvat, tuli Suomessa hiilinielun sijaan päästölähde. Syynä on muun muassa hakkuiden lisääntyminen ja metsien kasvun heikentyminen.
Vaarana on, ettei Suomi saavuta EU:ssa sovittuja ilmastotavoitteitaan ja joutuu korvaamaan jopa 80 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä päästöjä, jotka aiheutuvat nielujen pienenemisestä. Tämä tarkoittaisi yli seitsemän miljardin euron laskua.
Metsänomistajia, maanviljelijöitä ja maaseutuyrittäjiä edustavan etujärjestö MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola ei ole asiasta huolissaan.
– Ei laskua välttämättä ole ainakaan välittömästi tulossa. Näiden EU:ssa tehtyjen sopimusten toteutumista eri maissa tarkastellaan vuonna 2027. Sen jälkeen siirrytään seuraavalle kaudelle, ja ehkä sitten kymmenen vuoden päästä pohditaan, miten eri maille taakka ajautuu, Mäki-Hakola sanoo.
Lue myös: Kansainvälinen energiajärjestö suosittaa Suomea laatimaan varasuunnitelman ilmastotavoitteen saavuttamiseksi
Myöskään maa- ja metsätalousministeriön alaisen Suomen metsäkeskuksen elinkeinojohtaja Anssi Niskanen ei pidä laskun realisoitumista itsestään selvänä.