Suomea uhkaa jopa yli 7 miljardin EU-sanktio hiilinielujen romahtamisesta

Joutuuko metsäinen Suomi hiilinielujen maksumieheksi? 10:16
Joutuuko metsäinen Suomi hiilinielujen maksumieheksi? Näin asian näkevät MTK ja Suomen metsäkeskus.

Suomi on yksi Euroopan metsäisimpiä maita, mutta saattaa silti hiilinielujen romahtamisen takia joutua ostamaan hiilinieluja muualta Euroopasta. Huomenta Suomessa vierailleet MTK:n ja Metsäkeskuksen edustajat eivät ole huolissaan miljardilaskun realisoitumisesta vaan puolustavat hakkuita. 

Hiilinielujen pieneneminen on jatkunut Suomessa jo vuosikymmenen. Vuonna 2021 maankäyttösektorista, johon metsät kuuluvat, tuli Suomessa hiilinielun sijaan päästölähde. Syynä on muun muassa hakkuiden lisääntyminen ja metsien kasvun heikentyminen.

Vaarana on, ettei Suomi saavuta EU:ssa sovittuja ilmastotavoitteitaan ja joutuu korvaamaan jopa 80 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä päästöjä, jotka aiheutuvat nielujen pienenemisestä. Tämä tarkoittaisi yli seitsemän miljardin euron laskua.

Metsänomistajia, maanviljelijöitä ja maaseutuyrittäjiä edustavan etujärjestö MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola ei ole asiasta huolissaan. 

– Ei laskua välttämättä ole ainakaan välittömästi tulossa. Näiden EU:ssa tehtyjen sopimusten toteutumista eri maissa tarkastellaan vuonna 2027. Sen jälkeen siirrytään seuraavalle kaudelle, ja ehkä sitten kymmenen vuoden päästä pohditaan, miten eri maille taakka ajautuu, Mäki-Hakola sanoo.

Myöskään maa- ja metsätalousministeriön alaisen Suomen metsäkeskuksen elinkeinojohtaja Anssi Niskanen ei pidä laskun realisoitumista itsestään selvänä.

– Se ehkä maistuu pikkuisen uhkakuvailulta. Siinä on monia vaihtoehtoja: nielujen lisääminen, siirto seuraavalle kaudelle… Ja ei ole myöskään vielä olemassa mekanismeja, miten se laskutus tullaan tekemään. On paljon epävarmuustekijöitä ja pitkä matka, ennen kuin Suomelle lähetetään lasku, Niskanen sanoo.

Metsänomistajia kannustettava tuloilla

MTK:n Mäki-Hakola puolustaa metsien hakkuuta.

– Totta kai mekin haluamme, että metsät kasvavat enemmän, ja siihen panostetaan. Jos hakkuut lopetetaan, niin metsät voivat kasvaa enemmän muutaman vuoden, mutta aika nopeasti metsien kasvu lähtisi heikkenemään, ja silloin menettäisimme hiilinielut ja raaka-aineetkin, Mäki-Hakola sanoo.

Mäki-Hakolan mielestä hakkuiden rajoittamista järkevämpää on panostaa metsien kasvuun esimerkiksi lannoituksella ja oikea-aikaisella metsänhoidolla.

Niskanen sanoo, että jalostuksessa piilee iso kasvupotentiaali, jonka tuomat tulot myös kannustaisivat metsänomistajia lisäämään hiilinieluja. 

– Tulot tulevat siitä, että kun myydään järeämpiä puita, saadaan enemmän rahaa. Jalostuksen vaikutus on hidas, mutta puuston kasvu jalostetulla materiaalilla voi olla jopa neljänneksen korkeampaa kuin tällä hetkellä, Niskanen kertoo. 

– Jos nyt ajaudutaan siihen, että hiili on tärkein, kun se seisoo siellä puussa, niin me unohdamme, että iso taloushyöty tulee myös siitä, kun sitä puuta jalostetaan. Kuljetetaan ensin tienvarteen, sitten tehtaalle, siellä jalostetaan. Se tuo vientituloja. Eli ei saisi ajautua myöskään siihen tilanteeseen, että vain siitä maksetaan, kun puu seisoo hiilivarastona, Koskinen sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat