Komissiosta vuotaneet tiedot paljastavat: Suomi säästyy pelätyltä puun energiakäytön rajoitukselta

EU-komission on määrä julkistaa huomenna energiapaketti, joka sisältää kriteerit bioenergian kestävälle käytölle. Suomessa uusia EU-linjauksia odotetaan pelon sekaisin tuntein, koska puun käytön lisäämisellä on tärkeä rooli hallituksen energia- ja ilmastotavoitteissa.

Ennakkotiedot EU-komission huomenna julkistettavasta energiapaketista kertovat, että puun energiakäyttö saisi Suomessa jatkua ja kasvaa. Metsistä saatava biomassa luokiteltaisiin päästöttömäksi ja kestäväksi energianlähteeksi. Metsäteollisuudessa ei silti vielä uskalleta huokaista helpotuksesta.

"Mieli voi muuttua viime metreillä"

– Huhuja on monenlaisia kuultu ja on myös tässä opittu matkan varrella, että saattaa nämä mielipiteet ja mietteet siellä komissiossa vielä viime metreillä muuttua. Että katsotaanpas nyt rauhassa, mitä sieltä ulos tulee, sanoo Metsäteollisuus ry:n energiajohtaja Jouni Punnonen.

Monet tutkijat ja ympäristöjärjestöt ovat sitä mieltä, että hallituksen suunnitelmat hakkuiden lisäämiseksi vuosittain 15 miljoonalla kuutiolla eivät ole kestävällä pohjalla.

– Puuntuotannollisesti suunnitelmat ovat kestävällä pohjalla, mutta ekologisen kestävyyden kannalta katsottuna eivät välttämättä ole. Luonnon monimuotoisuus on yksi asia, mikä ei ole hyvällä tasolla ja toinen kysymys on ilmastokestävyys eli erityisesti se, kuinka paljon hakkuut pienentää metsien hiilinieluja ja näyttää siltä, että ne pienentää niitä aika voimakkaasti, arvioi Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Sampo Soimakallio.

Metsäteollisuus on metsien käytön kestävyydestä eri mieltä.

– Voi sanoa, että metsätaloutemme on varmasti yksi parhaimmista ellei maailman parhaiten hoidettu. On toivottavaa, että ne kestävyysrajat, jotka Suomessa on määritetty, niin riittää myös EU:ssa, huomauttaa Punnonen.

"Puun käyttö ei ole päästötöntä"

Erimielisyyttä on myös siitä, onko puu päästötön energianlähde.

– Puun käyttö ei ole päästötön energianlähde. Puun käytön lisääminen pienentää maaperän ja metsien hiilivarastoja hyvin pitkäksi aikaa. Se voi pitkässä juoksussa olla kohtalaisen lähellä hiilineutraalia, mutta lyhyemmällä aikavälillä ei lainkaan, perustelee Soimakallio.

– Puuta kun vertaa fossiilisiin polttoaineisiin, on selvä, että se on aivan ylivertainen, mutta vain silloin kun metsistä pidetään kestävästi ja metsien kasvusta hyvää huolta, vastaa Punnonen.

Kiista hiilinielujen laskennasta jatkuu

EU:ssa on vielä kesken myös päätöksenteko metsien hiilinielujen laskentamallista. Komission kesällä julkistama esitys on Suomelle epäedullinen. Jos metsien hiilinielu pienenisi liikaa, sitä pitäisi kompensoida muilla päästövähennyksillä.

– Komission esitys hiilinielujen laskentasäännöistä oli pettymys. Jos ne eivät muutu, on mahdollista, että Suomen kestävät hakkuumäärät, jotka on Suomessa määritetty, niin niitä ei voida saavuttaa. Se olisi biotalouden, viennin, työpaikkojen ja Suomen hyvinvoinnin suhteen aika epämiellyttävä kehitys, toteaa Punnonen.

– Jos velvoitteet asetetaan korkealle ja Suomen nielu pienenee vertailutasojen alapuolelle, niin silloin se tarkoittaa sitä, että näitä päästövähennyksiä täytyy tehdä muualla enemmän tai ostaa päästöoikeuksia ja se voi olla monimutkainen tie sekin, ennakoi Soimakallio.

Komissiolta odotetaan huomenna myös biopolttoaineiden tulevaisuutta koskevia linjauksia.