Suomea uhkaa 7 miljardin hiilinielulasku – Satu Hassi: "Lasku maksetaan joka tapauksessa tavalla tai toisella"

11:36
Hallituspuolueiden kansanedustajat Satu Hassi (vihr.) ja Anne Kalmari (kesk.) etsivät Uutisaamussa ratkaisuja 7 miljardin euron hiilinieluongelmaan.

Suomea uhkaa yli 7 miljardin euron lisälasku, sillä maamme metsien hiilinielut ovat pienentyneet ja maankäytöstä johtuvat päästöt kasvaneet. Suomen ilmastopaneelin mukaan tilanne vaatii vielä tänä syksynä laadittavaa hiilinielujen pelastusohjelmaa. Hallituspuolueiden kansanedustajat Satu Hassi (vihr.) ja Anne Kalmari (kesk.) etsivät Uutisaamussa ratkaisuja ongelmaan.

Tilastokeskus kertoi toukokuussa, että Suomen maankäyttösektori eli pellot, metsät ja muu maankäyttö ei enää sidokaan hiilidioksidipäästöjä vaan on muuttunut päästölähteeksi. Maankäyttösektori tuotti viime vuonna ensi kertaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin varastoi niitä. 

Hassin mukaan syynä on metsien kasvun hidastuminen. 

– Mahdolliseksi syyksi on esitetty sitä, että metsiä on hakattu liian nuorina ja liikaa. Minusta Ilmastopaneelin ehdotus hiilinielujen pelastusohjelmasta on todella tarpeellinen,  Hassi sanoo. 

Kalmarin mukaan metsien kasvun hidastuminen johtuu lähinnä rakentamisesta.

– Metsäkatoa syntyy jo nyt eniten rakentamisen seurauksena. Tulevaisuudessa sitä syntyy jopa 4000 hehtaaria vuodessa tuulivoiman takia. Viime vuonna tuulivoiman johtokatuihin meni 1900 hehtaaria. Ajattelette varmaan, että tuulivoima on hyvä asia, mutta senkin takia syntyy metsäkatoa, Kalmari sanoo.

Toimia tarvitaan

Kansanedustajat ovat yhtä mieltä siitä, että toimia hiilinielujen pelastamiseksi tarvitaan. Heidän tilannekuvansa ovat silti ainakin jossain määrin erilaiset. 

– Ministeriön ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat toppuuttelevat, jotta tätä yhteen vuoteen perustuvaa pikaennakkoa ei ruvettaisi vielä ottamaan liian vakavasti. Ilmastopaneeli puhuu pikaennakon pohjalta, mutta varsinaisia tutkimustuloksia vasta odotetaan jouluun mennessä. Vasta sitten, kun varsinaiset tulokset tulevat, tiedämme missä mennään, Kalmari sanoo.

– Kuten Kalmari sanoi, tämä on ennakkotieto, mutta ymmärtääkseni ongelman suuruusluokka pysyy, Hassi sanoo. 

Tällä hetkellä Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat 48 miljoonaa tonnia. Jotta Suomi olisi voimassa olevan tavoitteen mukaan hiilineutraali vuonna 2035, nielujen ja päästöjen pitäisi olla yhtä suuret eli 21 miljoonaa tonnia vuodessa kumpikin. Hassi havainnollistaa kokoluokkaa. 

– Se on suunnilleen kaksinkertaisesti liikenteen vuotuiset hiilidioksidipäästöt. Näin isosta asiasta on kysymys. Toisaalta on kysymys myös siitä, että pystyykö Suomi olemaan hiilineutraali, kuten me itse olemme säätäneet ja mihin olemme EU:ssa sitoutuneet.

"Suomi ei voi luopua hiilineutraaliustavoitteesta"

Jos maankäyttösektorilla ei tehosteta hiilensidontaa, muut vaihtoehdot ovat Hassin mukaan hintavia. Hiilinielujen ostaminen muilta mailta on nykyisillä päästöoikeuksien hinnoilla kallista, Ilmastopaneelin arvion mukaan noin 7-8 miljardia euroa. 

Pitäisikö hiilineutraaliustavoite pitää voimassa hinnalla millä hyvänsä? 

– Hinta maksetaan joka tapauksessa tavalla tai toisella. Jos emme näihin EU:ssa sovittuihin tavoitteisiin pääse, niin joudumme ostamaan hiilinieluja muilta mailta tai vähentämään päästöjä liikenteestä, asumisesta tai muilta toimialoilta. 

Suomen ei Hassin mukaan tule eikä se voi luopua vuoteen 2035 asetetusta hiilineutraaliustavoitteesta. 

– Se ei muuttaisi kuitenkaan sitä, että EU on sitoutunut huolehtimaan Euroopan hiilinieluista. Emmehän me muuten voi vaatia esimerkiksi Brasiliaa huolehtimaan omista metsistään. 

Vanhat turvesuot voidaan vettää

Kansanedustajat ovat suunnilleen samoilla linjoilla siitä, mitä toimia nyt tulisi tehdä. Ratkaisuja voisivat olla entisten turpeennostoalueiden vettäminen ja metsien kasvun tehostaminen. 

– On nopeavaikutteisia toimia, jotka liittyvät erityisesti lopetettujen turpeennostoalueiden sekä hylättyjen tai huonotuottoisten turvepeltojen maaperäpäästöihin. Lisäksi tarvitaan metsien kasvua lisääviä toimia, Hassi sanoo. 

Kalmarin mielestä näin voidaan toimia. Uhkaavan ruokakriisin takia viljelykäytössä olevia turvepeltoja ei hänen mukaansa ole kuitenkaan syytä poistaa käytöstä. Turvepellot ovat entisiä soita tai suometsiä, jotka on otettu viljelykäyttöön. 

– On ihan järkevää, että sellaiset alueet, joissa ei ole mitään järkevää käyttöä, niitä voidaan vaikka vettää. Itse katson, että esimerkiksi tuottavia peltoja ei missään tapauksessa kannata poistaa käytöstä nyt, kun maailma huutaa ruokaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja