Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan Suomen maankäyttö on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi, ja Suomea voi odottaa tästä syystä miljardilasku. Onko syypäänä metsäteollisuus, maatalouden maankäyttö, vai löytyykö edes selkeää syyllistä?
Metsäteollisuuden virkaa toimittava toimitusjohtaja Jyrki Peisa haluaa tuoda heti Uutisaamun keskustelun alkuun selkeän tosiasian esille.
– Metsien kasvu on, päinvastoin kuin yleensä uutisoidaan, ilmastoa viilentävää. Metsät eivät ole muuttuneet päästölähteiksi, vaan ovat edelleenkin merkittävä hiilinielu, toteaa Peisa.
Sen sijaan maanperän käyttö viljelysmaana on Peisan mukaan päästön lähde. Metsien kasvu ei riitä enää kompensoimaan maaperän viljelypäästöjä, siksi metsien rooli hiilinieluna on heikentynyt.
Lue myös: Kansanedustaja vaatii Suomelle metsäpolitiikkaa jiiriin: "Ongelmallista, etteivät meidän linjaukset EU:ssa ole olleet niin kirkkaita"
Suomen metsien kasvu on hidastanut, mutta miksi?
Metsien kasvun hidastuminen herättää kysymyksiä tulevaisuudesta, niin Suomen talouden kuin ilmaston osalta.
– Syystä tai toisesta metsiemme kasvu on kuitenkin heikentynyt. Kasvun hidastuminen on pudottanut hoidetun metsämaan nielua merkittävästi, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Ovatko metsähakkuut syynä sille, että hiilinielu on pienentynyt niin merkittävästi?
– Pitkällä aikavälillä metsien hakkuu ei ole mitenkään merkittävästi noussut. Ilmeisesti etenkin pohjoisessa Suomessa suuret metsäalueet ovat saavuttaneet iän, jolloin kasvu luontaisesti hidastuu, sanoo Peisa.
Suomella voi olla edessä miljardien lisälasku. Ollikainen peräänkuuluttaa EU-tason politiikkaa maaperän käytölle. EU:n jäsenmaat pyrkivät Ollikaisen mukaan ilmastoneuvotteluissa sitoutumaan lainsäädäntöön, jossa metsien kasvusta tehdään kestävää ja maataloudesta ilmastoystävällistä.
Lue myös: Suomelle uhkaa tulla yli 7 miljardin euron lasku – metsien ja maaperän hiilinieluja vahvistettava, vaatii ilmastopaneeli
Tuleeko Suomelle EU-sanktioita päästöistä?
Mutta mikä on Suomen rooli tulevassa EU:n maankäyttöpolitiikassa?
– Henkilökohtainen näkemykseni on, että mikäli tavallinen suomalainen metsäteollisuustoiminta ei mahdu näihin asetuksiin ilman, että joudumme valtiotasolla sanktioita maksamaan, niin asetus ei ole toimiva, sanoo Peisa.
Ollikaisen mukaan on kuitenkin mahdollista, ettei metsäteollisuus kärsi asetuksista.
– Tarvitsemme vain välittömästi toimia, joilla maaperäpäästöjä vähennetään.
Osoittaako syyttävä sormi silloin maatalouteen vai metsäteollisuuteen?
– Katsotaan, mikä tulee olemaan Luonnonvarakeskuksen lopullinen arvio siitä, miksi metsien kasvu on heikentynyt. Yhtenä vaihtoehtona on, että olemme hakanneet metsien ikäluokkajakauman huonosti. Ulkoisia syitä ei ole, vaan se on itsemme aiheuttamaa. Mutta ei kukaan tätä osannut ennakoida, sanoo Ollikainen.
Peisa ei osaa arvioida, kuinka paljon päästöistä laskeutuu metsäteollisuuden harteille, mutta huomauttaa, että terve metsän kasvu on metsäteollisuudenkin edun mukaista. Viime vuosikymmeninä metsät ovat olleet merkittävä hiilinielu.
9:44