Metsien käyttöön kohdistuu tällä hetkellä monenlaisia paineita. EU haluaa rajoittaa hakkuita ja Euroopa metsien käyttöä hiilinielujen turvaamiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Tähän tähtäävä metsien "ennallistamisasetus" kuumentaa suomalaisten metsänomistajien tunteita. Nyt pelätään, että metsäpoliittinen päätöksenteko luisuu jatkossa Suomen käsistä EU:n päätäntävallan alle.
Ennallistamisessa metsäalue pitää palauttaa mahdollisimman lähelle luonnontilaa. Ennallistaminen koskisi soita, metsiä ja vesistöjä. Esimerkiksi suoalueella tämä tarkoittaisi käytännössä, että suon ojitus tukitaan ja paikalle kasvanut haitallinen puusto poistetaan. Pienvesistöissä ihmisen ojittamalla muuntelemat purot palautetaan ennalleen ohjaamalla vesi takaisin vanhaan puron uomaan.
Lue myös: Tämän vuoksi "ennallistamiskiista" repii hallitusta
– Käytännössä täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että näillä ennallistamistoimenpiteillä on erittäin suuri ero vaikuttavuudessa. Olisi erittäin tärkeää tehdä rauhassa luotettava kokonaisvaikuttavuusarvio. Siinä pitäisi ottaa monimuotoisuusasioiden lisäksi huomioon, mitä se tarkoittaa yksittäiselle metsänomistajalle, kansantaloudelle ja työllisyydelle, sanoo Metsäkeskuksen johtava asiantuntija Markku Remes.
Remes näkee ennallistamisen ongelmallisena juuri yksittäisten metsänomistajien näkökulmasta: vaikutuksia yksittäiselle metsänomistajalle ei tiedetä.
Suomen hintalappu
EU:n tavoite on, että Euroopan metsät palautuisivat 1950-luvun aikoihin vallinneeseen tilaansa, eli 70 vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen.