Suomalaistutkimus: Rintamaitoon sekoitettu uloste turvaa keisarileikkauksella syntyneen vauvan terveyttä

Keisarileikkaukset ovat yleistyneet niin Suomessa kuin maailmallakin. Leikkaus voi pelastaa äidin ja vauvan hengen, mutta kaikkiin operaatioihin ei ole lääketieteellistä syytä. Tarpeettomasta keisarileikkauksesta voi koitua haittoja sekä äidille että lapselle.

Yksi haitoista liittyy vauvan immuniteetin kehittymiseen. Alatiesynnytyksessä vauvaan siirtyy äidin eritteiden kautta suolistomikrobeja, jotka vaikuttavat immuunijärjestelmän kehittymiseen koko lapsen loppuelämäksi. Keisarileikkauksessa mekanismi ei toteudu, jolloin vauvan suoliston mikrobiston normaali kehitys estyy. Leikkauksella syntyneillä lapsilla voikin olla alttius esimerkiksi allergiaan ja astmaan.

Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat, että äidiltä lapselle tehty ulosteensiirto edesauttaa lapsen immuunijärjestelmän normaalia kehitystä pienentäen vakavien sairauksien riskiä.

– Teimme sen seitsemälle lapselle heti keisarileikkauksen jälkeen ottamalla pienen määrän äidin ulostetta ja sekoittamalla se rintamaitoon ensimmäisen ruokinnan yhteydessä, professori Willem M. de Vos kertoo tiedotteessa.

Vauvojen suoliston mikrobistoa seurattiin kolmen kuukauden ajan. Mikrobistoa verrattiin keisarileikkauksella syntyneisiin vauvoihin, joille ei tehty ulosteensiirtoa sekä alatiesynnytyksellä syntyneisiin vauvoihin. Ulosteensiirron ansiosta keisarileikkauksella syntyneiden vauvojen suoliston mikrobisto palautui hyvin nopeasti samanlaiseksi kuin alateitse syntyneillä vauvoilla.

Löydökset ilmestyivät arvovaltaisessa Cell-lehdessä. Tutkimukselle annettiin Minervasäätiön Medix-palkinto, joka on arvoltaan 20 000 euroa. Tutkimusryhmät ottavat palkinnon vastaan maanantaina 20.9.

Lue myös: Lapsen tuhat ensimmäistä päivää ohjaavat terveyttä läpi elämän – nämä kolme tapaa tukevat vastasyntyneen suolistomikrobistoa

Lisää tutkimustyötä tarvitaan

Vastasyntyneen immuniteetin kehitystä on yritetty vahvistaa keinotekoisella altistamisella äidin emättimen mikrobeille, mutta sen ei ole havaittu vaikuttavan vauvan suolistobakteereihin.

Nature-tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa esitettiin vuonna 2019, että vauvan suolistobakteereihin vaikuttavat nimenomaan äidin suolistosta peräisin olevat bakteerit. Ulosteensiirtoa testanneet Helsingin yliopiston tutkimusryhmät todistivat, että mekanismi todella toimii.

Ulosteensiirto voi tulla jossakin vaiheessa osaksi normaalia kliinistä käytäntöä, mutta sitä ennen tarvitaan vielä lisää tutkimusta ja kehitystyötä.

– Ulosteensiirto kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei ole. Kyse on muutamien milligrammojen määrästä äidin ulostetta, eikä sen laskeminen ole helppoa. Lisäksi pitää valikoida erittäin huolellisesti ne tapaukset, joissa menetelmää on turvallista käyttää, siis terveet äidit. Vaarana nimittäin on, että vauvaan siirrettäisiin äidiltä jokin vakava sairaus. Seulonnan pitää olla huolellinen, professori Sture Andersson sanoo tiedotteessa.

Tutkijat jatkavat nyt mukana olleiden lasten seurantaa, minkä lisäksi käynnissä on uusi ja laajempi sokkoutettu tutkimus, johon pyritään saamaan mukaan 60 osallistujaa.

Lue myös: Vastasyntyneellä lapsella on lähes 100 luuta enemmän kuin aikuisella – tässä selitys sekä yhdeksän muuta hämmentävää faktaa vauvoista

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: Minervasäätiö, WHO, Terveyskirjasto