Pumpattu rintamaito vai imetys? Tutkimus paljasti eron bakteerikoostumuksessa

Cell Host and Microbe -julkaisussa ilmestynyt tutkimus osoittaa, että pumpatussa rintamaidossa on vähemmän hyviä ja enemmän potentiaalisesti haitallisia bakteereja kuin suoraan rinnasta imetyssä maidossa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 393 naista ja heidän vauvojaan näiden ollessa 3–4 kuukauden ikäisiä. Äitien rintamaitonäytteet todistivat jälleen, että taannoin steriiliksi luultu rintamaito sisältää bakteereja. Maidon bakteerikoostumus kuitenkin riippui siitä, juotiinko se pullosta vai rinnasta. Yhteys oli huomattava, vaikka tutkijat ottivat huomioon muut bakteerikoostumukseen mahdollisesti vaikuttavat tekijät, kuten synnytystavan sekä äidin iän, painoindeksin ja ruokavalion. 

Pumpatussa rintamaidossa enemmän potentiaalisia taudinaiheuttajia

Pumpatussa maidossa näytti olevan suoraan rinnasta juotua maitoa vähemmän bifidobakteereja, joita esimerkiksi kaupallisesti käytetyt probiootit sisältävät. Samaan aikaan pumpatussa maidossa oli enemmän mahdollisia taudinaiheuttajia, kuten Stenotrophomonas- ja Pseudomonadaceae-ryhmän bakteereita.

Tutkimuksesta tehnyt Manitoban yliopiston tutkija Meghan Azad muistuttaa Insider-sivustolle, että vaikka mikrobit saattavat johtaa infektioon, vaikuttavat asiaan monet tekijät, kuten elimistössä vaikuttavat muut bakteerit sekä ihmisen vastustuskyky.

Azad haluaa alleviivata, ettei pumpattu rintamaito ole ”paha” asia. Kaikki naiset eivät pysty syystä tai toisesta imettämään. Pullosta juotu rintamaito on parempi vaihtoehto kuin ei rintamaitoa ollenkaan.

Ruokintatavan yhteys terveyteen on huomattu ennenkin 

Azad tutkimustiimeineen on aiemmissa töissään huomannut, että vastasyntyneen ruokintatapa on yhteydessä vauvan terveyteen. Vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että rintaruokinnan yhteys astmaan oli heikompi kuin minkään muun ruokintatavan, mukaan lukien rintamaidon pumppauksen.

Vuonna 2018 tutkijatiimi huomasi tutkimuksessaan, että suora rintaruokinta oli yhteydessä vauvan pienempään painoindeksiin.

– Tutkimuksissa huomasimme, että yksinomaan rintaruokituilla lapsilla oli terveempi kehonpaino ja myös pienempi riski astman kehittymiseen verrattuna vauvoihin, jotka olivat saaneet vain äidinmaidonkorviketta. Rintamaitoa pullosta saaneet vauvat sijoittuivat näiden ryhmien välille. Tämä tarkoittaa, että heillä oli suuremmat riskit kuin rintaruokituilla lapsilla, mutta matalammat riskit kuin äidinmaidonkorvikkeella ruokituilla lapsilla, Azad avaa tutkimustuloksia.

Tulosten selittäminen vaatii lisää tutkimustyötä 

Ruokintatavan vaikutusta rintamaidon sisältämiin bakteereihin voivat selittää lukuisat tekijät. On mahdollista, että pumppaaminen itsessään vaikuttaa maidon koostumukseen. Pullon huolimaton puhdistaminen ja pumpatun maidon säilyttäminen voivat osaltaan vaikuttaa haitallisten bakteerien määrään. Toisaalta suora kosketus äidin rintaan saattaa myös lisätä vauvan suun ”hyvien” bakteerien määrää rintamaidossa.

Tulosten selittäminen vaatii kuitenkin lisää tutkimustyötä.

LUE MYÖS:  Suomalaisvauvoilla tehtävä korviketutkimus sai imetyksen puolustajat raivoihinsa – järjestöiltä kannanotto: "Eivät tyydy lapsiin, jotka oikeasti tarvitsisivat tuotetta"

Lähteet: Insider, WebMD, CTV News