Suomalaistutkijoiden arvio: Israelin ja Hamasin johdolle pidätysmääräykset lähes varmasti – näihin asioihin se vaikuttaisi

Asiantuntijoiden mukaan on lähes varmaa, että Kansainvälinen rikostuomioistuin päätyy antamaan pidätysmääräykset, joita syyttäjä on vaatinut Israelin ja Hamasin johtohahmoille.

Kansainvälisen pidätysmääräyksen hakeminen Israelin poliittisen johdon jäsenille on merkittävää mutta ei yllättävää, sanoo akateemikko, Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) syyttäjä ilmoitti tällä viikolla vaativansa pidätysmääräystä Israelin pääministerille Benjamin Netanjahulle ja puolustusministeri Yoav Gallantille sekä kolmelle äärijärjestö Hamasin johtohahmolle.

– Olisi ollut vaikea kuvitella, että syyttäjäviranomainen ei olisi tehnyt tällaista päätöstä. Kyseessä on oikeudellinen harkinta, ei poliittinen tarkoituksenmukaisuuspäätös, Koskenniemi sanoo.

Hamasin hyökkäyksestä lokakuussa käynnistynyt Gazan sota jatkuu jo kahdeksatta kuukautta.

– Sodassa on kuollut valtava määrä siviilejä verrattuna mihin tahansa muuhun 2000-luvun konfliktiin. Se, että syyttäjäviranomainen olisi säilynyt passiivisena tällaisessa asiassa, olisi ollut täydellisesti niiden pyrkimysten vastaista, joihin kansainvälisen rikostuomioistuimen perustaminen perustui, Koskenniemi sanoo.

Pidätysmääräyksen antamisesta päättää tuomaripaneeli. Koskenniemi ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Timo R. Stewart pitävät varsin varmana, että pidätysmääräys annetaan.

– En näe, mikä olisi sellainen perusteluihin tuleva uusi näkökohta, joka antaisi tuomaripaneelille aihetta päättää muulla tavoin kuin mitä syyttäjä esittää, Koskenniemi sanoo.

Voi syventää eristystä

Pidätysmääräyksillä olisi asiantuntijoiden mukaan suuri symbolinen merkitys. Stewart sanoo, että osaltaan toimi voisi syventää Israelin kansainvälistä eristystä.

Konkreettisesti pidätysmääräyksistä seuraisi se, että niiden alaisten ihmisten liikkuminen rajoittuisi, sillä heihin kohdistuisi ICC:n jäsenmaissa pidätyksen uhka. Stewartin mukaan on kuitenkin myös tapauksia, joissa pidätysmääräyksen alainen ihminen on käynyt maassa, joka on ICC:n sopimusosapuoli, mutta häntä ei ole pidätetty.

Sopimusosapuoliin ei kuulu esimerkiksi Yhdysvallat, joten Netanjahu ja Gallant pystyisivät edelleen matkustamaan liittolaismaahansa entiseen tapaan.

ICC:n syyttäjän mukaan on perusteita uskoa, että Israelin pääministeri ja ulkoministeri sekä Hamas-johtajat ovat syyllistyneet sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Stewart sanoo tämän mahdollisesti vaikuttavan myös valtioihin, jotka myyvät Israelille aseita.

– Maat joutuvat ottamaan huomioon, että ne eivät tule syyllistyneiksi avunantoon sotarikoksiin tai rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

Tuskin vaikutuksia sotatoimiin

Stewart arvioi, että pidätysmääräyksillä tuskin olisi vaikutusta Hamasin toimintakykyyn, sillä kansainvälisen yhteisön silmissä se on laajalti jo valmiiksi epälegitiimi terroristijärjestö. Tutkija ei usko, että ICC:n toimilla on vaikutusta myöskään kummankaan osapuolen sodankäyntiin.

Mahdollisuuksia saada Netanjahua ja Gallantia tai Hamas-johtajia Haagiin tuomioistuimen eteen Stewart ei pidä kovin korkeina.

Todennäköisimmin oikeuden eteen voisi Stewartin mukaan joutua Hamasin poliittinen johtaja Ismail Haniyya, mutta kovin todennäköiseltä sekään ei tällä hetkellä näytä. Haniyya oleskelee Qatarissa ja Turkissa, jotka eivät ole ICC:n sopimusosapuolia.

Lue myös:

    Uusimmat