Suomalaistutkija on varma, ettei Trumpia valita republikaanien presidenttiehdokkaaksi – lista perusteluista on kattava

Haluaako republikaanit Trumpin presidenttiehdokkaaksi? –"Hän flirttailee ehdokkuuden kanssa" 2:04
Haluako republikaanipuolue Trumpin uudelleen presidenttiehdokkaaksi? Katso suomalaistutkijan arvio yltä.

Edellisen presidentin Donald Trumpin odotetaan ilmoittavan ensi viikolla siitä, että hän pyrkii republikaanien presidenttiehdokkaaksi Yhdysvaltojen seuraaviin presidentinvaaleihin, jotka järjestetään marraskuussa 2024. Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Jani Kokko ei usko, että republikaanipuolue enää valitsisi Trumpia ehdokkaakseen. 

Trumpin yrityksellä palata presidentiksi on spekuloitu käytännössä siitä asti, kun hän hävisi vaalit kaksi vuotta sitten. Trump itse ei ole koskaan myöntänyt tappiotaan, eivätkä ole hänen kannattajansakaan. 

Tänään Trump kertoi "ilmoittavansa jotakin suurta" viikon kuluttua Mar-a-Lagon kartanossaan Floridassa. Tämän uskotaan tarkoittavan ilmoitusta presidentiksi pyrkimisestä seuraavissa vaaleissa. 

MTV:n Uutisaamussa tänään vieraillut Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Jani Kokko uskoo, että Trump asettuu ehdolle republikaanipuolueen esivaaleissa, jotka alkavat tammikuussa 2024. 

– Hän on flirttaillut ehdokkuudella ja jos hän haluaa, niin kyllä hän esivaaleihin pääsee ehdolle, Kokko sanoo.

Kokko: Puolue epäilee Trumpin ehdokuutta

Kokko sen sijaan epäilee vahvasti sitä, että puolue enää valitsisi häntä ehdokkaakseen. 

– Ainakin henkilökohtaisesti näen, että siinä on suuria kysymysmerkkejä. 

Kokon mukaan republikaanien vaalimenestys Trumpin johdolla on jäänyt niin heikoksi, että puolue ei mahdollisesti halua ottaa uutta riskiä vaalitappiosta.

Huomenta Suomi nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana. 

Viikonloppuisin Huomenta Suomi nähdään kello 9-12. 

Ohjelma on katsottavissa myös MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä

– Hänen johdollaan republikaanit hävisivät presidenttiyden, senaatin ja kahdesti edustajainhuoneen hallinnan ja tappio senaatissa voidaan vielä suoraan johtaa harhaisista vaalivilppisyytöksistä, erityisesti Georgian osalta, joka ratkaisi tammikuussa 2021 senaatin hallinnan demokraateille.

Kokon arvion mukaan republikaaneissa on muita, kunnianhimoisia poliitikkoja, jotka eivät aio seurata vuosia sivusta Trumpin uutta presidenttiyritystä. 

– Floridan nyt uudelleenvalittava kuvernööri Ron DeSantis esimerkiksi, tai on puhuttu Texasin kuvernööristä Greg Abbottista. Heillä on vahvaa kannatusta ja he edustavat tietysssä mielessä valtavirtarepublikaanin ja toisaalta “trumpilaisen” republikaanin sekoitusta.

– He ovat sillä saaneet kannatusta, mutta he eivät kuitenkaan ole Donald Trump ja se on heidän etunsa. Voidaan kysyä, että haluavatko he laittaa poliittisen uransa neljän vuoden ajaksi tauolle, antaa Trumpin pyrkiä presidentiksi ja todennäköisesti hävitä vaalit. Joissakin gallupeissa DeSantis on jo ohittanut Trumpin, vaikka Trumpilla tietysti on yhä vahvaa kannatusta, Kokko sanoo.

Republikaanien odotetaan voittavan huomenna 

Ensi yönä Suomen aikaa käytävissä välivaaleissa republikaanien odotetaan voittavan 435-jäsenisen edustajainhuoneen selvällä enemmistöllä. 100-jäsenisen senaatin vaaleista odotetaan paljon tiukempaa. 

Jos republikaanit voittavat sekä edustajainhuoneen että senaatin, demokraattipresidentti Joe Bidenin mahdollisuudet toteuttaa poliittista ohjelmaansa heikkenevät radikaalisti.

– Se halvaannuttaa koko Bidenin lainsäädäntötyön, Kokko sanoo.

Hän mainitsee aiempana esimerkkinä vuoden 2010 välivaalit, jotka republikaanit voittivat yhdellä historian suurimmista enemmistöistä. Kaksi vuotta aiemmin presidentiksi valitun demokraatin Barack Obaman lainsäädännön läpivienti pysähtyi käytännössä täysin välivaalitappioon.

USA:ssa jännittävät ja merkitykselliset välivaalit 9:29
Katso Jani Kokon koko haastattelu yltä. Hän kertoo muun muassa Yhdysvaltain valtioelinten välisistä suhteista.

– Republikaanit torppasivat tuolloin kaikki Obaman hallinnon keskeiset lakihankkeet, eivätkä suostuneet minkäänlaisiin kompromisseihin.

Istuvan presidentin puolueen vaalivoitto välivaaleissa on hyvin harvinaista.

Huomisissa vaaleissa valitaan myös kuvernöörit 36 osavaltioon, suuri osa osavaltioiden lainsäädäntöelinten jäsenistä, sekä lukuisa määrä paikallishallinnon päättäjiä. Kaikkiaan paikallistasolla on jaossa useita tuhansia luottamustehtäviä pormestareista koululautakuntien jäseniin.  

Lue myös:

    Uusimmat