Tutkijatohtori Pekka Kolehmaisen mukaan presidentti Trump käyttäytyy autoritäärisen johtajan tavoin demokraattisessa järjestelmässä, eikä demokratia ainakaan tähän mennessä ole onnistunut häntä pysäyttämään.
Kansalliskaartin sotilaallinen läsnäolo jatkaa voimistumistaan Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa presidentti Donald Trumpin poikkeuksellisessa voimannäytöksessä.
Useammat republikaanijohtoiset osavaltiot ovat vastanneet Trumpin hallinnon lähettämään pyyntöön ja ilmoittaneet lähettävänsä sadoittain joukkoja turvaamaan pääkaupunkia.
Lue lisää: Trump yllätti Washingtonin täysin ainutlaatuisella päätöksellään – poliisi ei tiedä, kuka sitä johtaa
Joukot tulevat tukemaan jo viime viikolla Washingtoniin saapunutta 800 kansalliskaartin sotilaan joukkoa ja kaduille partioimaan liittyneitä liittovaltion poliiseja.
Voimankäyttökoneistoa Washingtonissa vahvistettiin presidentin asetuksella, joka julisti rikollisuuden aiheuttaman hätätilan selvän demokraattienemmistöiseen pääkaupunkiin. Tilastojen mukaan rikollisuus on kuitenkin ollut laskussa, ja lisäjoukkojen rooli on yhdysvaltalaismedioiden mukaan ollut toistaiseksi rajallinen.
Lue lisää: Kansalliskaarti saapui Washingtoniin: Video näyttää keskustassa parveilevat sotilaat
Erilaisten hätätilojen julistaminen on ollut Trumpin tiuhaan käyttämä keino, jonka hän voi tehdä ilman kongressin siunausta ja joka takaa presidentille laajemman toimintavapauden. Kansalliskaarti on armeijan reservi, joka tavanomaisesti avustaa esimerkiksi suuronnettomuuksien, luonnonkatastrofien tai laajamittaisen epäjärjestyksen hallinnassa.
Turun yliopiston John Morton -keskuksen tutkijatohtori Pekka Kolehmainen tulkitsee, että nyt kansalliskaarti on Washingtonissa valjastettu poliittisten päämäärien ajamiseen.
– Näyttää siltä, että presidentti on valmis käyttämään kansalliskaartia avoimen poliittisesti oman tahtonsa viemiseksi eteenpäin. Sillä on aika merkittävä pelotevaikutus, Kolehmainen sanoo.
Lainvalvonnan siirtäminen paikallistasolta presidentin toimivallan alle on Kolehmaisen mukaan merkittävä presidentin valtaoikeuksien laajennus.
– Sotilaita käytetään tavallisiin lainvalvontatehtäviin. Sillä on todella iso merkitys kansalaisyhteiskuntaan.
– Yleisesti tällainen militarisoidun voiman käyttö lainvalvonnassa kääntää sotilaat periaatteessa kansalaisia vastaan, Kolehmainen jatkaa.
Lue lisää: Trumpilta hurja Ukraina-vertaus: "Ei enää vaaleja – oi, se olisi hyvä"
"Pidempiaikainen suunnitelma"
Soraäänittä Trumpin poliisivoimien mylläys ei ole edennyt. Katujen sotilaskuria on vastustettu paitsi mielenosoituksin myös oikeudessa.
Presidentin hallinto joutuikin perääntymään aiemmasta suunnitelmastaan korvata Washingtonin paikallispoliisin johtaja liittovaltion poliisijohtajalla. Liittovaltiolla säilytettiin yhä ohjaava rooli, ja oikeusministeri Pam Bondi ohjeisti Washingtonin poliisia tukemaan liittovaltion maahanmuuttoviranomaisia.
Lue myös: Yhdysvaltojen sisäinen tilanne kiristyy: "Tässä on isompia palasia liikkeellä"
Kolehmainen näkee Trumpin toimintatavassa kaikuja jo aiemmalta presidenttikaudelta, jonka loppupuolella Trump alkoi tavoitella kansalliskaartin käyttöä maahanmuuttoon liittyviin asioihin.
Nyt kansalliskaartin käyttö on ulotettu maahanmuutosta myös yleiseen lainvalvontaan.
– Kyllä kyse on Trumpin kohdalla pidempiaikaisesta suunnitelmasta, Kolehmainen uskoo.
– Nyt hän löytää tapauksia, joissa se on vielä presidentin tavanomaisten valtaoikeuksien rajoissa ainakin teoriassa ollut mahdollista.
Lue myös: MTV Uutiset Los Angelesissa: Lucy on USA:n kansalainen, mutta pelkää – ”He profiloivat ja pidättävät meitä”
Edellisen kerran Trumpin valjasti sotilasvoiman käyttöön Yhdysvaltojen maaperällä kesäkuussa. Tuolloin Trump määräsi kansalliskaartin Los Angelesiin, kun poliisi ja Trumpin maahanmuuttopolitiikkaa vastustaneet mielenosoittajat ottivat yhteen.
Kolehmaisen mukaan kansalliskaartin käyttö Kaliforniassa kesällä ainakin tietyn laintulkinnan mukaisesti kuului presidentin toimivaltuuksiin, mutta käynnissä olevassa oikeusprosessissa ei ole saatu lopullista tuomiota.
Washingtonin tapaus on erilainen, koska se ei ole osavaltio. Sillä ei ole samanlaisia oikeuksia kuin osavaltiolla, joten siellä presidentti voi ottaa alueen lainvalvonnan haltuunsa.
Seuraavaksi New York, Chicago...
Trump on myös sanonut laajentavansa toimia muihin kaupunkeihin, joita presidentti sanoo rikollisuuden vaivaamiksi.
– Ne ovat nimenomaan demokraattijohtoisia kaupunkeja, kuten New York ja Chicago. Myös selkeästi mustien asuttamat Baltimore ja Oakland on mainittu.
Kolehmainen arvioi Trumpin selkeästi etsivän tapauksia, joissa hän voisi käyttää kansalliskaartia.
– Tämä varmasti tulee jatkumaan tulevaisuudessa. Se nakertaa Yhdysvaltojen liittovaltion peruspilareita eli erottelua liittovaltiotason ja osavaltiotason päätäntävallan välillä.
Osavaltioilla ja niiden kuvernööreillä sekä vaaleilla valituilla edustajilla pitäisi pitkälti olla määräysvalta osavaltioiden asioihin.
Kolehmaisen mukaan Kalifornian tapaus näytti selkeästi, että Trump on kansalliskaartin kautta valmis nakertamaan paikallispäättäjien toimivaltaa.
Toimintatavassa on tutkijan mukaan nähtävissä Trumpin samastuminen itsevaltaisiin johtajiin.
– Hän haluaisi olla autoritäärinen johtaja. Hän toteuttaa sellaista politiikkaa demokratiassa. Ainakaan tähän mennessä demokratia ei ole onnistunut häntä pysäyttämään.
1:52