Suomalaisten työ- ja toimintakyky ovat heikkenemässä pitkään jatkuneen hyvän kehityksen jälkeen. Asiasta varoittavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Kela laatimassaan hyvinvointikatsauksessa, jonka tulokset julkaistiin tiistaina.
1970-luvulla alkanut nopea myönteinen kehitys pysähtyi 2010-luvulla ja kääntyi huonompaan. Syitä ovat mielenterveyden ongelmat, lihavuus, huono ravitsemus, vähäinen liikunta, tupakointi ja päihteiden käyttö. Taustalla vaikuttavat myös keskeiset kansantaudit, kuten sydän- ja verisuonitaudit.
Hyvinvointikatsauksessa painotetaan, että Suomen uuden hallituksen on kriittisen tärkeää vahvistaa väestön työ- ja toimintakykyä.
– Yhteiskunnan taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys perustuvat sille, että ihmiset voivat fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvin, ovat toimintakykyisiä, pystyvät tekemään työtä ja löytävät elämäänsä merkityksiä, sanoo THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta tiedotteessa.
Mielenterveysoireilu on viime vuosina lisääntynyt Suomessa, ja siitä johtuva sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on poikkeuksellisen korkea. Tutkimusten mukaan etenkin nuorten masennus- ja ahdistuneisuusoireilu on lisääntynyt. Oireilu lisääntyi jo ennen koronaa, ja pandemia pahensi tilannetta.
– Tähän kehitykseen tulee voimakkaasti puuttua. Mielenterveys rakentuu pitkälti lapsuudessa ja nuoruudessa, ja varhaisvuosien vakavat mielenterveysongelmat voivat vaikuttaa myöhempään sosioekonomiseen asemaan ja terveyteen, toteaa Kelan pääjohtaja Outi Antila tiedotteessa.
Suola-, sokeri- ja rasvaverot käyttöön?
Tervahauta tähdentää, että väestön ikääntymisen takia on löydettävä keinoja, joiden avulla mahdollisimman moni työikäinen suomalainen on töissä. Tämä vaatii hänen mukaansa työ- ja toimintakyvyn edistämistä kaikissa ikäryhmissä.