Joka viidennellä suomalaisella on jokin mielenterveyshäiriö – nyt "11 miljardin euron" kokoista ongelmaa aiotaan ratkoa kansallisella strategialla: "Tulee parantamaan työllisyyttä"

Tulevatko nämä tulevat toimenpiteet nostamaan Suomen työllisyyttä?

– Rohkeasti sanon, että tulee parantamaan. Mielenterveyden tukeminen ja sen huomioiminen voimavarana ilman muuta parantaa sitä kuuluisaa kilpailukykyä, meidän kansallista toimintakykyä, arvioi työryhmän puheenjohtaja, sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola.

Suomi on toista vuotta perätysten laajan onnellisuusvertailun kärjessä. Samaan aikaan tänä vuonna julkaistavassa strategiassa todetaan, että liki joka viidennellä suomalaisella on jokin mielenterveyshäiriö.

Kustannukset miljardeja

Suomi on toista vuotta perätysten laajan onnellisuusvertailun kärjessä. Samaan aikaan tänä vuonna julkaistavassa strategiassa todetaan, että liki joka viidennellä suomalaisella on jokin mielenterveyshäiriö. Kustannukset ovat miljardiluokkaa. 

– OECD-maista meillä on eniten mielenterveyshäiriöitä suhteutettuna mihinkään maahan. OECD-raportissa viime vuonna arvioitiin, että kokonaisuudessaan mielenterveys tekee Suomen taloudelle 11 miljardia euroa. Tämä on 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on järkyttävä luku, kertoo Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen. 

Selittäviä tekijöitä on monia.

– Työn kiristymistä, työn pirstaloitumista, erityisesti nuorilla kyky sietää arjen tuskaa. Kaiken kaikkiaan kaikissa ikäluokissa mielenterveyshaasteet kasvavat, Halonen arvioi. 

Yli puolella työkyvyttömyys johtuu mielenterveydestä

Viime vuoden lopussa työkyvyttömyyseläkkeellä oli noin 200 000 suomalaista. Näistä hieman yli puolella syynä oli mielenterveysperusteinen sairaus.

Työkyvyttömyyteen siirtyneiden määrä oli ehtinyt pitkään vähentyä, mutta nyt suunta huolettaa, sillä viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli 7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna - noin 22 000 ihmistä.

Lisäksi mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat kovassa kasvussa. 

– Mitä pidempään on masennuksen takia pois työelämästä, sitä vaikeampi se on se paluu, että se ennustaa vahvasti kyllä työkyvyttömyyttä, sanoo Halonen. 

Tämän vuoden lopussa julkaistava kansallinen mielenterveysstrategia pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin kaikilla elämän osa-alueilla.

Hoidon saatavuus jalustalle

Mielenterveysosaamista ja –taitoja tahdotaan kehittää erityisesti johtamisessa ja esimiestyöskentelyssä.

”Lisätään mielenterveysosaamista ja –taitoja työpaikoilla ja työelämän muutoskohdissa. Henkilöstön työhyvinvointi on organisaatioiden tärkein pääoma ja mielenterveys on keskeinen osa sitä. Lisätään mielenterveysosaamista ja –taitoja erityisesti johtamisessa ja esimiestyöskentelyssä. Valmistellaan työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelma.”

Mielenterveyspalveluita sovitetaan terveyskeskuksiin, työelämää joustavoitetaan, vajaakuntoisia tuetaan työpaikoille, kouluihin resurssoidaan. 

– Koulujen ja oppilashuollon piiriin tarvitaan varhain huomioivaa tukea. Erilaisia ammattilaisia kenties, Pirkola kertoo. 

– Nostaisin erityisesti hoidon saatavuuden tosi tärkeäksi. Meillä on tällä hetkellä tosi vaikea saada psykoterapiaa, mikä on kuitenkin osoittautunut hyvin vaikuttavaksi, sanoo Halonen.

– Tullaan varmaan ihan ensi vaiheessa huolehtimaan, että psykososiaalisen hoidon saatavuus paranee huomattavasti, jatkaa Pirkola. 

Asiantuntijan mukaan sairauspoissaolot eivät välttämättä edistä työntekijän tilannetta. 

– Ihminen ei välttämättä tarvitse lainkaan sairauspoissaoloa, vaan me pystyttäisiin työtä muokkaamalla ja oikeanlaisen hoidon kautta pitämään ihmiset työssä ja sitä kautta tervehtymään, Ilmarisen Halonen pohtii. 

Lue myös: Mielenterveysongelmia ei aina tunnisteta – uusi palvelu madaltaa kynnystä hakea apua: "Ahdistuksenkin tunnistaminen voi olla haastavaa"