"Mitä kuuluu?" – näin voit tukea itsetuhoisten ajatusten kanssa kamppailevaa lähimmäistä

Jos ja kun lähimmäinen avautuu ajatuksistaan, tärkeintä on todella kuunnella häntä.

On tärkeää muistaa, että sinun ei itse tarvitse olla se, joka ratkaisee läheisesi tilanteen, mutta voit olla empaattinen ja läsnä oleva kuuntelija. Tilanteessa on tärkeää osoittaa tukensa sekä hyväksyä läheisen tunteet, vaikka ne tuntuisivatkin itselle haastavilta.

Empaattinen ja kuunteleva ystävä saattaa olla juuri se, mitä itsetuhoisten ajatusten kanssa kamppaileva läheinen tarvitsee.Shutterstock

Voit esittää myös lisäkysymyksiä siitä, mistä kyseiset ajatukset ovat peräisin ja kauanko läheisesi on ajatellut näin.

Luonnollisesti vastuu ei ole pelkästään kuulumisten kysyjällä, vaan myös ajatuksiaan avaavalla. Tilannetta on helpointa lähteä ratkomaan, kun puhuu ajatuksistaan ja tilanteestaan rehellisesti ja avoimesti.

Mieli ry muistuttaa, että jos autettavan tilanne vaikuttaa todella vakavalta, kannattaa soittaa viipyilemättä hätäkeskukseen.

Lue myös: Joka viides suomalaisnuori on itsetuhoinen – tällaisia varoitusmerkit voivat olla: "Kaikki itsetuhoinen puhe täytyy ottaa vakavasti"

Painitko itse itsetuhoisten ajatusten kanssa?

Itse itsetuhoisten ajatusten kanssa kamppaillessa saattaa tuntua helposti siltä, että mikään ei auta, eikä tilanteesta voi puhua kenellekään ulkopuoliselle.

On äärimmäisen tärkeää muistaa, että puhuminen kannattaa aina.

Asiasta voi aluksi kertoa vain ystävälle tai perheenjäsenelle taikka jollekin terveydenhuollon ammattilaiselle, kuten terveydenhoitajalle tai lääkärille.

Jos koet itsetuhoisia ajatuksia, ei kannata jäädä niiden kanssa yksin tai hävetä avun hakemista. Kenenkään ei ole tarvitse pärjätä yksin.Shutterstock

Puhuminen auttaa ymmärtämään, että lopulta tilanteessa ei olekaan yksin ja ajatusten lausuminen ääneen auttaa ymmärtämään niitä paremmin myös itse, jolloin tilanne ei välttämättä vaikutakaan niin toivottomalta.

Kenenkään ei ole tarkoitus jaksaa yksin, varsinkaan itsetuhoisten ajatusten kanssa.

Apua kannattaa hakea aina.

Lue myös: Kaikki muuttui hetkessä: Sinin elämä särkyi, kun kihlattu tappoi itsensä viikkoa ennen häitä

Mistä apua itsetuhoisiin ajatuksiin?

Keskusteluapua voi saada monelta eri taholta: kriisipuhelimesta, terveyskeskuksista, työ- tai opiskelijaterveydenhuollosta tai psykiatrian päivystyksestä.

Mieli ry:n Kriisipuhelin päivystää 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä numerossa 09 2525 0111. Numeroon voi soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti keskustellakseen myös pelosta läheisen itsetuhoisiin ajatuksiin liittyen. Kriisipuhelin-päivystäjät ovat kriisityön ammattilaisia, alan opiskelijoita sekä vapaaehtoisia.

Sekasin-chat on suunnattu 12–29-vuotiaille nuorille. Keskustelulle on varattu aikaa noin 45 minuuttia. Seuraavana päivänä voi jonottaa jälleen juttelemaan uudemman kerran. Chat ruuhkautuu sivuston mukaan erityisesti iltaisin ja kesäisin, jolloin jonotusaika saattaa olla pidempi. 

Apua itsetuhoisiin ajatuksiin saa monenlaisista palveluista, jolloin apua voi hakea joko anonyymisti tai kasvotusten käydyissä keskusteluissa.Shutterstock

Tukinetissä voit osallistua ryhmächatteihin tai kahdenkeskisiin chatteihin, ottaa osaa ryhmäkeskusteluihin tai saada henkilökohtaisen tukihenkilön. Sivusto pyrkii tarjoamaan apua, mutta edistämään myös kokemusten jakamista.

Itsemurhien ehkäisykeskukset antavat apua itsemurhayrityksen jälkeen asiakasvastaanotoilla Helsingissä ja Kuopiossa. Keskus antaa tukea itsemurhaa yrittäneille, mutta myös heidän läheisilleen sekä itsemurhan tehneiden omaisille.

Lisäksi voit varata keskusteluajan kriisityöntekijälle oman alueesi kriisikeskukselle tai etävastaanotolle, jos tarvitset keskusteluapua vaikeassa elämäntilanteessa.

Akuutissa tilanteessa yhteys kannattaa ottaa aina hätäkeskukseen numerossa 112.

Lue myös: Nuorten naisten itsemurhat ovat olleet jo pitkään kasvussa – nämä asiat selittävät nousevaa trendiä

Lue myös: Nuori tarvitsee kuuntelijan ja toivoa paremmasta

Katso myös: Nuorten itsetuhoisuus näkyy ja kuuluu – tällaisia ovat varoitusmerkit

9:57Aiheesta keskustelemassa Huomenta Suomen -lähetyksessä olivat terveystieteiden tohtori Tiina Miettinen ja MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö Frans Horneman.

Lähde: Mieli ry