Suomalaiskirjailija kansainvälisen maineen kynnyksellä

Näistä lähtökohdista ponnistaa kuitenkin Jim Thompson, jota tunnettu amerikkalaiskustantamo G.P. Putnam´s Sons luonnehtii Suomen varjelluimmaksi salaisuudeksi. Sama kustantamo on solminut Thompsonin kanssa kahden kirjan sopimuksen, joka avaa miehelle portit kansainväliseen maineeseen ja mammonaan. Thompson itse suhtautuu tilanteeseen tyynesti.

– Täytyy tunnustaa, ettei se tunnu juuri miltään. Minulle oli tärkeämpää nähdä romaanini Lumienkelit Stockmannin näyteikkunassa kuin Putnamin katalogissa. Minä asun nyt täällä Suomessa ja vain sillä on väliä, mitä tapahtuu täällä. Mutta kyllähän sopimuksen tuoma taloudellinen vapaus vähän helpottaa. Voin matkustella vaimoni kanssa ja käydä ruokakaupassa hintalappuja vilkuilematta, 11 vuotta Suomessa asunut Thompson pohtii.

Thompsonin vastikään suomeksi ilmestynyt rikosromaani Lumienkelit julkaistaan Yhdysvalloissa ensi vuoden alkupuolella. Kirjan odotetaan vetoavan amerikkalaislukijoihin Lapin eksotiikallaan. Thompson tunnustaa hyödyntäneensä tekstiin tukun suomalaisille tuttuja aiheita alkoholismista masennukseen.

– Joku saattaa pitää niitä kliseinä, mutta kirjoitan siitä, miten itse koen tämän maan. Suomalaiset eivät aina näe metsää puilta, mutta minä uutena tulokkaana tarkastelen ilmiöitä eri tavalla.

Monen roolin mies

Thompsonin kahta Suomessa jo julkaistua romaania on ehditty kritisoida niiden väkivaltaisuudesta. Kirjailija itse pitää tarkkaa kuvausta välttämättömänä työssään.

– En kuvaa niinkään väkivaltaa kuin sen seurauksia. Se on mielestäni olennaista tämän lajityypin kirjallisuudessa. Pidän aika outona sitä, jos väkivalta ei kirjoissa tai ohjelmissa oikeasti satuta ketään ja muuta sen uhreiksi joutuneita ihmisiä. Siitä tulee aivotonta ja epärealistista menoa, Thompson tuhahtaa ja hyräilee Simpsoneista tutun The Itchy&Scratchy Show:n tunnusmelodiaa.

Thompsonin dekkareiden yksityiskohtaiset kuvaukset vaativat pohjakseen runsaasti taustatyötä. Tietonsa Thompson ammentaa internetistä, asiantuntijoilta ja omasta, varsin värikkäästä menneisyydestään. Mm. maanviljelijänä, sotilaana, portsarina ja harvinaisten kolikkojen välittäjänä työskennellyt mies tunnustaa nähneensä ja kuulleensa paljon.

– Eniten olen hyötynyt työstäni yökerhoissa, sekä portsarina että baarimikkona. Siinä työssä oppii kuuntelemaan. Tuhansien ihmisten minulle kertomat tarinat ovat opettaneet yhtä ja toista ihmisluonnosta. Näistä tarinoista olen saanut myös materiaalia kirjoihini. Joten varo vain mitä sanot minulle, varastan sen varmasti kirjaani!