Helsingin yliopiston johtaman tutkimuksen löydös voi tulevaisuudessa parantaa punkkien levittämän borrelioosin hoitoennustetta.
Helsingin, Stanfordin ja Harvardin yliopistojen sekä MIT:n tutkimuksessa tehtiin löydös, joka voi tulevaisuudessa helpottaa borrelioositartuntojen ehkäisyä ja hoitoa.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mahdollisia biologisia tekijöitä, jotka altistavat ihmisiä punkkien levittämälle tartuntataudille.
Lue myös: "Ei ole syytä olettaa, että nyt olisi mikään eri trendi" – tällainen on todennäköisesti punkkikesä 2024
Tutkimus osoitti, että SCGB1D2-geeni tuottaa iholle ja hikeen erittyvää sekretoglobiiniproteiinia, joka hillitsee borrelioosibakteerien kasvua. Toisaalta geenin heikommin toimivan muodon havaittiin lisäävän borrelioosin riskiä.
– Sekretoglobiinit ovat eritettäviä proteiineja, joita tyypillisesti esiintyy hengitysteissä, iholla ja eritteissä. Muut saman geeniperheen jäsenet vaikuttavat esimerkiksi hengitystieinfektioihin, mutta tästä 1D2-jäsenestä emme tienneet aiemmin juuri mitään, tutkimuksen johtaja Hanna Ollila Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä, kertoo tutkimustiedotteessa.
– Kyseessä on mahdollisesti aiemmin tuntematon puolustusmekanismi borrelioosia vastaan. On jännittävää, että sen yhteys borrelioosiin on huomattavasti vahvempi kuin perinteisen immuniteetin säätelijöillä, kuten HLA-geeneillä.
Lue myös: Nokkosrokko kulki läpi koko Meritin kehon ja verenpaine romahti – punkin pureman aiheuttaman "liha-allergian" oireita ei todellisuudessa aiheuta vain liha
Uusia borrelioosin hoito- ja ehkäisytapoja jo lähitulevaisuudessa?
Tutkijat arvioivat, että havainto sekretoglobiiniproteiinin borrrelioosibakteerin kasvua hillitsevästä vaikutuksesta voisi auttaa kehittämään uusia hoito- ja ehkäisykeinoja borrelioosiin jo lähitulevaisuudessa.
Seuraavaksi tutkijat selvittävät laajemmin borrelioosin riskitekijöitä sekä sekretoglobiinien merkitystä immuunipuolustuksessa.
– Emme tiedä tarkasti, miten proteiini estää borrelioosibakteerien kasvua, mutta toivomme, että voimme hyödyntää proteiinia lääkekehityksessä ja mahdollisesti joko estää borrelioosin kehittymistä tai hoitaa infektioita, jotka eivät reagoi antibiootteihin, toteaa tutkimuksen toteuttanut tutkijatohtori Satu Strausz tutkimustiedotteessa.
Lue myös: Ei helpotusta punkkipiinaan – tulevaisuuden vaarana uusia tauteja tartuttavat hybridipunkit
Geenin huonommin toimiva muoto lisäsi borrelioosiriskiä reilusti
Tutkimus toteutettiin vertaamalla yli 25 000 borrelioosin saaneen ihmisen perimää niiden ihmisten perimään, joilla ei koskaan ollut diagnosoitu borrelioosia.
Tutkimusaineisto kerättiin suomalaisen FinnGen-tutkimuksen ja Viron biopankin aineistoista, kerrotaan tutkimustiedotteessa.
Tutkijat havaitsivat, että SCGB1D2-geenin huonommin toimiva geenimuoto lisäsi borrelioosiriskiä väestötasolla noin kahdellakymmenellä prosentilla niin Suomessa kuin Virossakin.
Vaikutusta minkään muun infektion tai sairauden riskiin sen sijaan ei nähty.
Lue myös: Punkki ei jättänyt rengasta, silti hurjat oireet alkoivat – Johanna perheineen sairastui borrelioosiin eikä taistelu ole ohi: "Ajattelin oikeasti, että kuolen tähän"
Hanna Ollila muistuttaa, ettei tutkimustulos kerro yksittäisen ihmisen tautiriskistä, vaan auttaa tutkijoita ymmärtämään biologisia reittejä ja löytämään uusia tautimekanismeja.
– Proteiini on mielenkiintoinen, koska se vaikuttaa vain borrelioosiriskiin. Löydös voi mahdollistaa varautumisen siihen, jos ilmaston lämmetessä punkkien määrä lisääntyy ja borrelioosi yleistyy, kertoo tutkimuksessa mukana ollut evoluutiobiologi, akatemiatutkija Tuomas Aivelo tutkimustiedotteessa.
Tutkimusta on rahoittanut Instrumentariumin tiedesäätiö, Suomen Lääketieteen säätiö ja Suomen Akatemia sekä seuraavat ulkomaiset säätiöt: Fairbairn Family Foundation, the Younger Family, the Bay Area Lyme Foundation.
Lue myös: Älä tee tätä virhettä, jos punkin pää jää ihoon
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: Helsingin yliopisto, nature communications