Jatkosodan taistelut jättivät jälkeensä tuhansia sotavainajia Karjalankannaksen maastoon. Venäläinen ydinfyysikko johti sotavainajia etsivää ryhmää Karjalankannaksella ja pakoilee nyt Suomessa Venäjän liikekannallepanoa.
Ryhmä sota-arkeologiaan erikoistuneita venäläisiä on etsinyt sotavainajien jäänteitä Karjalankannakselta vuodesta 1997 asti. Etsintöjen ansiosta jo 135 suomalaista sankarivainajaa on voitu haudata kotimaahan.
Läydetyissä vainajissa on sekä venäläisiä että suomalaisia, mutta suomalaiset on tavallisesti helpompi tunnistaa. Tämä johtuu siitä, että suomalaisvainajista on olemassa enemmän dokumentaatiota muun muassa sotapäiväkirjojen ja tappioluetteloiden muodossa.
Venäläinen Vjatseslav "Slava" Skokov, 44, toimi Karjalan Valli -nimisen ryhmän johtajana, mutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan tärkeä työ ja intohimo täytyi lopettaa. Upseerikoulutuksen saaneen Skokovin ei ole enää turvallista palata Kannakselle.
Vain muutama päivä Venäjän liikekannallepanon jälkeen syyskuussa 2022 Skokovin vaimo soitti hänelle ja kertoi, että Venäjän armeijan edustajat olivat soittaneet ovikelloa kutsuntakirje mukanaan.
– Vaimo sanoi, ettei minun kannata palata kotiin. Sitten kutsuntailmoitus löytyi postiluukusta. Sen takia olen nyt täällä, Skokov kertoo.
Sotavainajia etsittiin Karjalankannaksen maastosta suurin joukoin 90-luvulla, jolloin lähes kaikki helpoimmat löydöt tehtiin, Skokov sanoo. Esimerkiksi vainajat, joiden kypärä on jäänyt sijoilleen, ovat helppoja löytää. Hänen mukaansa etsijöissä 90-luvulla oli sekä suomalaisia että venäläisiä. Tuolloin joka vuosi löydettiin noin sata suomalaista. Nyt vuosittain löytyy noin 20 suomalaista.
– Nyt meillä on enemmän kokemusta ja hyvät metallinpaljastimet sekä kehittynyt dna-tutkimus, jonka vuoksi tunnistetaan enemmän suomalaisia sotavainajia, Skokov kertoo.












