Suomalainen tutkimus: Laulamisella yllättävä vaikutus keskosvauvojen kehitykseen

Keskosuus nostaa riskiä vauvan myöhemmille kehityshäiriöille ja altistaa vanhempia masennukselle ja ahdistukselle, mikä voi vaikuttaa vauvan ja vanhemman vuorovaikutuksen laatuun. Uuden väitöstutkimuksen mukaan näitä riskejä voi pienentää laulamalla.

Musiikkiterapeutti Kaisamari Kostilaisen psykologian alan väitöstutkimus selvitti kenguruhoidon aikaisen laulamisen vaikutuksia keskosen aivojen kehitykseen ja äidin hyvinvointiin.

Lue myös: Varhaisimmilla viikoilla syntynyt ja selvinnyt keskosvauva on nyt 3-vuotias terve tyttö: "Tiesin, että hän tulisi selviytymään"

Laulun vaikutuksia keskosen aivoihin mitattiin EEG:llä

Laulava Kenguru -pitkittäistutkimuksessa osa vanhemmista kuului ryhmään, jossa musiikkiterapeutti motivoi ja tuki keskosen vanhempia laulamaan tai hyräilemään kenguruhoidon aikana siihen asti, kunnes keskosen laskettuaika saavutetaan. 

Kenguruhoito on hoitoa, jossa vauva asetetaan vanhemman rinnalle, iho ihoa vasten. Kenguruhoito parantaa keskosen hengitystä, pitää ruuminlämmön tasaisena ja vähentää infektioiden ja kipujen määrää vauvalla, kertoo terveyskyla.fi.

Lue myös: THL:n luvut: Syntyvyys laski taas viime vuonna reippaasti – ennätysmäärä synnytyksistä käynnistettiin

Kontrolliryhmän vanhemmat antoivat keskosilleen kenguruhoitoa, mutta heitä ei ohjeistettu laulamaan tai hyräilemään vauvoilleen. 

Laulamisen vaikutusta keskosten aivojen kykyyn erotella pieniä puheäänien muutoksia kartoitettiin aivosähkökäyrämittauksella. Kyky on tärkeä normaalin kielenkehityksen kannalta.

Äitien ahdistuneisuutta mitattiin kyselyllä. Lisäksi äidit kertoivat, miltä vauvalle laulaminen tuntui ja miten he kokivat sen vaikuttavan vauvaan ja itseensä.

Lue myös: Suomalaisäiti luotti vaistoonsa, keskosvauva pelastui: "Ajattelin, että käyn vain nopeasti näytillä..."

Enemmän laulua = paremmat aivovasteet

Laulamiseen kannustettujen ryhmässä vauvoilla oli suuremmat aivovasteet puheäänten muutoksille verrattuna ryhmään, joka sai kenguruhoitoa ilman laulua. Mitä useampana päivänä vanhemmat lauloivat keskoselle, sitä suuremmat aivovasteet vauvoilla oli.

– Laulamisen vaikutukset näkyivät keskosvauvoilla jo silloin, kun vauvan täysiaikainen syntymäaika olisi ollut, Kaisamari Kostilainen kertoo tutkimustiedotteessa.

Äideillä, jotka lauloivat vauvoilleen, ahdistuneisuus väheni tilastollisesti merkitsevästi verrattuna kontrolliryhmään, jonka äidit eivät laulaneet vauvoilleen.

– Äidit kokivat laulamisen rentouttaneen vauvoja ja heitä itseään, kohottaneen heidän mielialaansa ja vaikuttaneen positiivisesti heidän hyvinvointiinsa. Äidit kokivat, että laulaminen myös edisti vuorovaikutusta ja tunnetason läheisyyttä.

– Kaikki musiikkiterapeutin tukea saaneet äidit jatkoivat laulamista arjessa tutkimuksen jälkeen.

Lue myös: Monelta vauvalta puuttuu hyödyllisiä suolistobakteereita – keisarileikkaus ja antibiootit vaikuttavat

Laulusta helpotusta myös keskosten stressiin

Teho-osaston ääniympäristö voi aiheuttaa keskosvauvalle fysiologista stressiä. Tutkijat uskovat, että se voi vaikuttaa myös lapsen myöhempään kehitykseen.

Kostilainen on erikoistunut vastasyntyneiden teho-osaston musiikkiterapiaan. Hänen mukaansa sairaalan ääniympäristöön tulisi kiinnittää huomiota.

– Tilasta tulisi vähentää stressaavia ärsykkeitä ja lisätä kehitystä tukevia ärsykkeitä kuten vanhemman puhetta ja laulua. 

Tukeakseen keskosperheiden hyvinvointia Kostilainen koosti väitöstutkimuksensa ja muun kirjallisuuden pohjalta oppaan keskosvanhemmille oman äänen käyttöön keskosvauvan hoidossa.

– Laulaminen on helppo ja kaikille perheille mahdollinen keino keskosvauvan kehityksen, vanhemman hyvinvoinnin ja vuorovaikutussuhteen tukemiseen, ja sitä voisi ottaa tietoisemmin osaksi perhekeskeistä hoitoa.

Lue myös: Suomessa juuri käyttöön otettu sikiöseulontatesti tunnistaa Downin syndrooman liki 100-prosenttisesti – "Kysymys ei tietenkään ole mistään jalostamisesta"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: Helsingin yliopisto, Laulava Kenguru -pitkittäistutkimus,terveyskyla.fi