Suomalainen syö kalaa kolmanneksi eniten EU:ssa

Suomalaiset ovat kolmanneksi kovimpia kalansyöjiä EU:ssa. Unionin tilastokeskuksen Eurostatin mukaan vain Portugalissa ja Espanjassa syödään enemmän kalaa henkeä kohden kuin Suomessa.

Portugalissa kalaa ja kalatuotteita syödään 57 kiloa henkeä kohden vuodessa, Espanjassa 39 kiloa ja Suomessa 33 kiloa. Tilaston kilomäärät on laskettu perkaamattomasta kalasta.

Vähiten ovat kalan perään EU:ssa itävaltalaiset, jotka syövät sitä ainoastaan 10 kiloa henkeä kohden vuodessa. Seuraavaksi vähiten kalaa syövät saksalaiset ja hollantilaiset. Kalan kulutus kummassakin maassa on vuodessa 12 kiloa henkeä kohden.

Islantilaiset ovat maailman persoimpia kalalle. Jokainen islantilainen syö vuodessa keskimäärin 93 kiloa kalatuotteita. Seuraavana tulevat japanilaiset 68 kilollaan. Yhdysvalloissa kulutus on 23 kiloa.

EU-maissa kalan keskimääräinen kulutus henkeä kohden on 22 kiloa. Koko maailmassa vastaava luku on 13 kiloa. EU:n kansalaiset saavat kalasta 5,9 prosenttia kuluttamastaan valkuaisaineesta ja koko maailman väestölle kalasta saatu valkuaisaine vastaa 5,6 prosenttia väestön käyttämästä valkuaisaineesta.

Tanska suurin valmistaja

Kalastajana ja kalatuotteiden valmistajana on Tanska EU:n ykkönen. Se tuotti kalaa vuonna 1995 yli kaksi miljoonaa tonnia, mikä on neljännes koko EU:ssa.

Suurin kalastaja ja kalatuotteiden jalostaja Euroopan talousalueella on Norja 2,8 miljoonalla tonnillaan. Suomessa tuotettiin 1995 kalaa 0,2 miljoonaa tonnia. Koko maailmassa tuotettiin kalaa 1995 runsaat 112 miljoonaa tonnia, siitä 11 prosenttia Euroopan talousalueen maissa.

Kalankasvatus lisääntyy

Eurostatin tilastoista käy ilmi, että kalankasvatus on voimakkaasti lisääntymässä Euroopassa, näin etenkin Atlantin lohen osalta. Euroopan talousalueella lohen kasvatus lisääntyi 27000 tonnista 355000 tonniin kymmenessä vuodessa. Kasvattajana Norja on ylivoimainen ykkönen. Seuraavana on Britannia ja kolmantena Irlanti.

Vaikka kalastus kattaakin vain 1 prosentin EU:n bruttokansantuotteesta, on se sosiaalisesti ja taloudellisestikin varteenotettava elinkeino vähemmän kehittyneillä alueilla.

Lue myös:

    Uusimmat