Miksi Suomi maksaisi "ennallistamisesta" lähes miljardin vuodessa? Katso, mistä kiistassa on kyse

Mikä on ennallistamisasetus? Katso minuutin selitys 1:30
Mikä on ennallistamisasetus? Katso minuutin selitys

Ennallistaminen eli metsien, soiden ja vesistöjen palauttaminen luonnontilaan maksaisi Suomella arviolta lähes miljardi euroa vuodessa.

Hallituksen kiista EU:n ennallistamisasetuksesta jatkui tänään perjantaina, kun maa- ja metsätalousvaliokunta julkaisi lausuntonsa.

Siinä hallituspuolueet SDP, keskusta ja RKP vaativat opposition kanssa Suomelta jyrkemmän kielteistä kantaa ennallistamisasetukseen.

Kyse on EU:n asetuksesta, joka vaatisi jäsenmaita palauttamaan luonnontilaan metsiä, soita ja vesistöjä. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden suojeleminen.

– Valtioneuvoston kannasta poiketen Suomen ei tule hyväksyä asetusehdotusta, jossa metsäpoliittista päätösvaltaa siirretään komissiolle, valiokunnan lausunnossa todetaan. 

Vihreiden ja vasemmistoliiton mielestä valtioneuvoston "kriittinen" kanta on riittävä, ja siksi vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat jättivät valiokunnan lausunnosta eriävän mielipiteen.

Suomi maksaisi kokoonsa nähden eniten

EU:n ennallistamisehdotuksen mukaan Suomen pitäisi palauttaa luonnontilaan arviolta noin 1,2 miljoonan hehtaaria. Se maksaisi Suomelle arviolta 930 miljoonaa euroa vuodessa, eli EU-maista eniten bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. 

Näin siitä huolimatta, että Suomessa on yhä esimerkiksi EU:n suurin viheralueosuus kaupunkimaisilla alueilla, ja metsien osuus pinta-alasta on EU-maiden suurin. 

Suomelle kustannukset olisivat monia muita EU-maita korkeammat muun muassa siksi, että "palauttaminen luonnontilaan" tarkoittaa asetusehdotuksessa 70 vuotta sitten vallinnutta tilannetta.

Tuolloin Suomessa suurin osa väestöstä asui vielä maaseudulla, ja kaupungistuminen oli alkamassa. Monet muut Euroopan maat sen sijaan olivat jo ehtineet raivata metsiään.

Valtioneuvoston kannassa todetaankin, että Suomen on pyrittävä pienentämään kustannuksia merkittävästi, ja että jäsenmaiden erilaiset lähtökohdat on otettava huomioon asetuksessa.

Asian käsittely jatkuu eduskunnassa perustuslakivaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan käsittelyillä. Suomen lopullisen kannan ratkaisee suuri valiokunta, joka linjaa kantansa arviolta marraskuun lopussa.


Lue myös:

    Uusimmat