Mepit väittelivät Uutisaamussa EU-parlamentin ilmastopaketista: ”Tuo väite on virheellinen”

Yhtenä tavoitteena on suojella 30 prosenttia unionin maa- ja merialueista. Tiukan suojelun piirissä on 10 prosenttia alueista. Asia on herättänyt runsasta keskustelua Suomen metsien talouskäytöstä.

Europarlamentaarikot Elsi Katainen (kesk.) ja Ville Niinistö (vihr.) vierailivat Uutisaamussa keskustelemassa Euroopan parlamentin ilmastopaketin esityksistä.

Parlamentin täysistunnossa nähtiin keskiviikkona erikoinen vaihe, kun yksi päivän keskeisistä äänestyksistä päätyi esityksen palauttamiseen valiokuntakäsittelyyn.

Kyseessä oli esitys päästökaupan laajentamisesta merenkulkuun sekä osin myös tieliikenteen ja rakennusten päästöihin.

– Hyvin erikoinen näytelmä nähtiin tällä viikolla tuolla parlamentin isossa salissa. Emmehän me päässeet edes kunnolla alkuun siinä isossa paketissa. Se johtuu hyvin pitkälti siitä, että tuli jonkun verran yllätyksenä se, että eniten uutisoitu ympäristövaliokunnan kanta jota pidettiin koko parlamentin kantana, niin ei sitä sitten ollutkaan, Katainen valittelee.

– Toki tiedettiin, että tiukkoja äänestyksiä tulee ja lopputulema voi olla mitä vaan. Mitä siellä tapahtui, niin oli hyvin erikoista.

Niinistö on tyytyväinen päätöksiin, joissa hyväksyttiin lentoliikenteen päästöjen vähentäminen, autojen päästönormien tiukentaminen sekä hiilinieluasetus hiilinielujen kasvattamisesta. 

– Kaikissa näissä parlamentin kanta oli lopulta ilmastomyönteisempi ja vahvempi kuin komission esitys, Niinistö kiittelee.

Mistä suojeltavat maat?

EU:n tavoitteena on suojella 30 prosenttia unionin maa- ja merialueista. Tiukan suojelun piirissä on 10 prosenttia alueista.

Suomen ympäristökeskus SYKEn laajan selvityksen mukaan luontokadon pysäyttäminen edellyttää suojelualueverkoston merkittävää kehittämistä.

Nykyinen suojelualueverkosto kattaa SYKEn mukaan Suomessa noin 13 prosenttia maa- ja 12 prosenttia meripinta-alasta.

Selvityksen tulokset osoittavat, että uhanalaisia luontotyyppejä ja lajeja jää runsaasti nykyisen suojelualueverkoston ulkopuolelle, SYKE toteaa tiedotteessaan.

Talousmetsän siirtäminen suojelun piiriin on herättänyt paljon keskustelua muutoksen taloudellisista vaikutuksista. 

Kataisen mukaan esimerkiksi jo aiemmin käynnistetyistä metsien monomuotoisuuden turvaamiseen pyrkivistä ohjelmista, kuten Maa- ja metsälousministeriön METSO-ohjelmista on jo hyviä kokemuksia.

METSOn tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys. Ohjelmaa toteutetaan vapaaehtoisilla, ekologisesti tehokkailla keinoilla. Valtioneuvosto hyväksyi ohjelman kesäkuussa 2014 ja se jatkuu ministeriön mukaan ainakin vuoteen 2025.

Kataisen mukaan suojelumaat voidaan ottaa sekä yksityisiltä että valtiolta, kuten tähänkin mennessä.

– Se on ollut hyvin kannattavaa [yksityisille] ja paljon on tulosta myöskin sitä kautta saatu. Mutta ilman muuta siinä voivat myös valtion omat maat olla kyseessä. 

– Tässä keskustelussa näin suomalaisittain on hyvä muistaa, että yli puolet Euroopan suojelluista metsistä on Suomessa. Edelleenkin Suomessa on halukkuutta, niin yksityisten metsänomistajien kuin valtionkin taholta suojella lisää metsiä, Katainen toteaa.

Niinistö huomauttaa, että Kataisen väite Suomen suojeltujen metsien osuudesta on virheellinen.

– Tuo väite on virheellinen ja toistuvasti niin todettu. EU:ssa on eri suojeluluokituksia ja Suomessa suojelumetsät luokitellaan tiettyyn ryhmään ja monissa muissa maissa toisella tavalla, vaikka lopputulos on se, että nekin ovat suojeltuja metsiä. Eli kyllä kaikissa maissa metsiä on suojeltu.

Lue myös: Ilmastopaneelin puheenjohtaja: Ilmastolaskun maksaa joko metsäteollisuus, kuluttajat tai veronmaksajat – odottaa hallitukselta pian päätöksiä

Niinistön mukaan EU:n tavoite ei ole vähentää metsien talouskäyttöä, vaan varmistaa se, etteivät luontoarvot heikkene. Tavoitteena on lisätä luonnonsuojelua ja varmistaa, että hiilinielut kasvavat metsissä sekä maataloudessa.

Hiilinielulla tarkoitetaan metsän kohdalla sitä, että puuston kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin sitä vapautuu takaisin ilmaan.

Metsiä on hakattu ja puuston kasvu on heikentynyt niin, niin että viime syksynä maankäyttösektorin hiilinielu muuttui Suomessa ensimmäisen kerran päästölähteeksi.

– Nämä pitää sitten sovittaa yhteen talouskäytön kanssa. Ideana on se, että Suomen ja Euroopan metsät säilyvät monimuotoisina ja rikkaina ja hiilinielun kasvattamisella hillitään ilmastonmuutosta, kun metsät ja muu maankäyttö sitovat hiiltä ilmakehästä, joka vähentää ilmastonlämpenemistä, Niinistö kertoo.

– Olemme tästä kaikesta samaa mieltä, keinot ovat vain pikkuisen [erilaiset], Katainen huomauttaa.

– Talouskäytön tulee muuttua kestävämmäksi, Niinistö toteaa.

”Tulonmuodostuksen tavat monipuolistuvat”

Yhtenä tavoitteena on suojella 30 prosenttia unionin maa- ja merialueista. Tiukan suojelun piirissä on 10 prosenttia alueista. 

Niinistön mukaan 30 prosentin suojelutavoite ei ole jäsenmaita suoraan sitovaa suojelua. Maat voisivat suojelutoimista huolimatta edelleen käyttää näitä alueita taloudellisesti hyväkseen.

– Varsinainen lakisääteinen tavoite on se kymmenen prosenttia maapinta-alasta. Emme ole näistä luvuista Suomessa kovin kaukana, eli nämä ovat ihan realistisia. Mutta esimerkiksi vanhojen metsien suojelua pitää lisätä, koska niissä on paljon uhanalaisia vanhoja lajeja, Niinistö sanoo.

– Valtioiden tehtävä on tietysti rahoittaa tämä.

Hiilinielujen ja luontoarvojen lisäämisessä pyritään kuitenkin Niinistön mukaan lisäämään myös yksityistä rahoitusta, jotta saataisiin luotua markkinat esimerkiksi hiilinielujen ympärille.

– Yksityiset yritykset voivat esimerkiksi kompensoida päästöjään rahoittamalla maanomistajien hiilinieluja lisääviä hankkeita. Metsänomistaja voi saada tuloja siitä, että hän lisää hiilinieluja ja tekee siitä sopimuksen jonkin yksityisen tai julkisen rahoittajan kanssa. Näin ollen voidaan sanoa, että metsänomistajan tulonmuodostuksen tavat monipuolistuvat, Niinistö arvioi.

Katso artikkelin alussa olevalta videolta koko keskustelu ja mitä mieltä mepit ovat EU:n tavoitteesta luopua uusien polttomoottoriautojen myynnistä vuonna 2035.