Suomen metsät ovat muuttuneet hiilinielusta päästölähteeksi. Itse asiassa ne muuttuivat päästölähteeksi jo vuonna 2021. Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) tällä viikolla julkaisemista kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedoista.
– Tämä on ihan kauhea tilanne Suomen ilmastotoimien kannalta, meidän EU-sitoumusten kannalta, mutta myös monimuotoisuuden ja kestävän metsänhoidon kannalta, puuskahtaa emeritusprofessori ja tutkimusjohtaja Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta. Ollikainen on myös Suomen ilmastopaneelin entinen puheenjohtaja.
Hakkuut lisääntyneet ja maaperäpäästöt kasvaneet
Syitä metsien muuttumiseksi päästölähteeksi on monia. Luonnonvarakeskuksen mukaan puuston kokonaisbiomassan eli lehtien, oksien, runkojen ja juuriston kasvu on pienentynyt. Hakkuut ovat kasvaneet: nyt puuston kasvusta noin 90 prosenttia kuluu hakkuisiin ja luonnonpoistumaan kun 2010-luvun alussa luku oli reilut 70 prosenttia.
– Taustalla ovat ennen muuta todella suuret hakkuumäärät. Ne hipovat jo 80 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa, suurimmillaan 78 kiintokuutiota, keskimäärin noin 74 kiintokuutiota vuosina 2016-22. Suurin kestävä hakkuutaso ylitetään melkein koko Etelä- ja Keski-Suomessa ja kivennäismetsien puustopääoma vähenee, toteaa Ollikainen.
Lisäksi maaperän hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet ja kivennäismaiden hiilivaraston kasvu pysähtynyt, koska ilmaston lämpeneminen on lisännyt hajotusta ja elävästä puustosta on syntynyt vähemmän uutta kariketta.
