Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 voi nykytoimin nipin napin toteutua – nämä asiat ratkaisevat

Raportin mukaan jo päätetyt toimet päästöjen vähentämiseksi päästökauppa- ja taakanjakosektoreilla ovat riittäviä, jos teräsyhtiö SSAB:n investointi kohti fossiilivapaata teräksentuotantoa Raahessa toteutuu.

Yhtiön siirtymä vähäpäästöisempään tuotantoon jo vuonna 2030 vähentäisi raportin mukaan päästöjä 3–4 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia nykyskenaarioita enemmän vuoteen 2035 mennessä.

Tämä sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan (KAISU) kuuluvien toimien yhteenlaskettu vaikutus voisi juuri ja juuri auttaa Suomea kuromaan kokonaispäästöjen ja päästötavoitteen välisen kuilun umpeen, raportti summaa.

Lue myös: Yllättävä käänne ennusteissa Ukrainan sodan myötä: Päästöhuippu voi tulla jo vuonna 2025 

Ohisalo: Tarvitaan nielujen pelastuspaketti

Päästöjen vähentämisen lisäksi Suomen on kasvatettava hiilinielujaan, jos se mielii saavuttaa hiilineutraaliustavoitteensa.

Hiilinielut sitovat ilmakehästä hiilidioksidia. Suomessa esimerkiksi metsät ovat merkittäviä hiilinieluja.

Raportissa todetaan, että arvioihin tulevasta päästökehityksestä liittyy kuitenkin epävarmuutta, joka kasvaa sitä suuremmaksi, mitä pidemmälle tulevaisuuteen arvioita tehdään.

Kokonaispäästökehitystä suuremmat epävarmuudet liittyvät nimenomaan maankäyttösektorin päästö- ja nielukehitykseen.

Vuonna 2021 Suomen kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria olivat 47,7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia eli 0,1 miljoonaa tonnia vähemmän kuin sitä edeltävänä vuonna.

Maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön sisältävä maankäyttösektori on aiemmin ollut Suomessa merkittävä nettonielu, mutta ennakkotietojen mukaan sektori tuotti vuonna 2021 enemmän päästöjä kuin sitoi.

– Tämä on painava varoitus, sillä Suomen hiilineutraalius 2035 nojaa siihen, että samalla vähennämme päästöjämme ja kasvatamme nieluamme. Päästöjen vähentämisen osalta olemme tiellä kohti hiilineutraalia Suomea. Nielujen osalta tilanne vaikuttaa vaikeammalta. Nyt voidaan jo sanoa, että nielujen pelastuspaketti tullaan tarvitsemaan, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoo tiedotteessa.

Lue myös: YK:n Guterres BBC:lle: Jos ilmastonmuutoksen suuntaa ei saada muuttumaan, olemme tuomittuja

Kylmä talvi kasvatti päästöjä

Vuonna 2021 päästökauppaan kuuluvien suomalaisten laitosten päästöjen osuus Suomen kokonaispäästöistä oli 43 prosenttia. Päästöt kasvoivat edellisvuodesta neljä prosenttia.

Raportin mukaan päästöjen kasvun taustalla oli kivihiilen edellisvuotta korkeampi kulutus, mihin vaikuttivat muun muassa edellisvuotta kylmempi sää ja maakaasun korkea markkinahinta.

EU:n päästökaupan piiriin kuuluvat suuret teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Euroopan sisäinen lentoliikenne.

Taakanjakosektorilla päästöt ovat vähentyneet hitaammin kuin päästökauppasektorilla. Vuonna 2021 taakanjakosektorin päästöt olivat ennakkotietojen mukaan noin kolme prosenttia alhaisemmat kuin sitä edeltävänä vuonna.

Ennakkotietojen mukaan päästöt vähenivät erityisesti liikennesektorilla.

Taakanjakosektorille kuuluvat kaikki päästökauppajärjestelmän ja maankäyttösektorin ulkopuoliset päästöt, jotka raportoidaan kansallisessa päästöinventaariossa. Tärkeimmät sektorin päästölähteet ovat liikenne, maatalous sekä rakennusten erillislämmitys.