Valtion metsät ovat uusien laskelmien mukaan edelleen merkittävä hiilinielu, mutta se on pienentynyt ja sen kasvattaminen on vaikeutunut.
Metsähallituksen tavoitteena on kasvattaa valtion metsien hiilinieluja, mutta tämä on huomattavasti vaikeutunut, arvioi Metsähallituksen Metsätalous-yksikön toimitusjohtaja Jussi Kumpula.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen laskelman perusteella valtion metsien hiilinielu on selvästi pienentynyt. Ne ovat Suomessa kuitenkin edelleen merkittävä hiilinielu ja hiilivarasto.
– Tavoitteen saavuttaminen on huomattavasti vaikeutunut. Ei ole ollenkaan itsestään selvää, että siihen päästään. Ei nyt kuitenkaan vielä nosteta käsiä pystyyn, Kumpula sanoi tänään torstaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Metsähallituksen tavoitteena on kasvattaa liiketoiminnan käytössä olevien monikäyttömetsien hiilinieluja 10 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Lähtökohtana on vuoden 2018 taso.
Nyt valmistunut Luken laskelma koskee vuosia 2019–2023 ja edellinen laskelma vuosia 2014–2018.
Aiemmin julkaistujen koko Suomea koskevien tilastojen mukaan metsät olivat kääntyneet hiilinielusta päästölähteeksi.
Laskentamenetelmät ovat tarkentuneet
Taustalla on se, että puuston hiilinielu ei enää riitä kompensoimaan maaperän kasvaneita päästöjä.
– Valtion metsien merkitys Suomen hiilinielun kannalta on erittäin tärkeä ja niiden painoarvo on entisestään kasvanut muiden metsien käännyttyä päästölähteiksi, Luken tutkija Jukka-Pekka Myllykangas toteaa Metsähallituksen tiedotteessa.
Hiilinielun pienentymiseen on vaikuttanut etenkin metsien kasvun hidastuminen. Myös metsien latvuskoko on pienentynyt.
Hiilinielulla tarkoitetaan luonnollista ilmiötä tai prosessia, joka sitoo hiilidioksidia – esimerkiksi juuri metsää.
Hiilinielun pienentymisestä kertoviin lukuihin on Metsähallituksen ja Luken mukaan vaikuttanut myös se, että lähtöaineistot ja laskentamenetelmät ovat tarkentuneet aiemmista mittauksista.
Metsää ei pitäisi hävittää
Hiilinielutavoite rajoittaa hakkuumääriä, totesi Kumpula tiedotustilaisuudessa. Hiilinielua pyritään kasvattamaan myös harventamalla metsiä aiempaa lievemmin ja kasvattamalla metsistä entistä tiheämpiä.
Lisäksi valtion metsiä pyritään uudistamaan viivyttelemättä, sillä juuri nuori metsä sitoo kasvaessaan nopeimmin hiiltä.
Oleellista on Kumpulan mukaan myös se, että minimoidaan metsäkato.
– Kun metsää hävitetään vaikka tien alta, niin se menetetään iäksi, Kumpula sanoi.
Metsähallituksen käytettävissä oleviin keinoihin kuuluu Kumpulan mukaan myös se, että vähennetään hakkuutähteen korjaamista metsistä. Tämä vaikuttaisi myönteisesti maaperäpäästöihin.
Lisäksi Kumpulan mukaan Metsähallituksessa suhtaudutaan nykyisin erittäin kriittisesti kunnostusojitukseen varsinkin puustoisilla turvemailla.
Luken Myllykankaan mukaan valtion maat painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen, missä ojitettuja turvemaita on vähemmän ja niiden maaperäpäästöt ovat pienemmät kuin Etelä-Suomessa.
Turvemaiden maaperäpäästöt ovat kasvaneet ilmaston lämmetessä.
Metsähallituksen hakkuumäärissä ei ole vertailukaudella tapahtunut merkittävää muutosta. Valtion monikäyttömetsissä hakkuiden määrä on hieman yli puolet vuosittaisesta kasvusta.
Suojelualueiden nielu pieneni vähemmän
Julkistetuista luvuista ilmenee, että suojelualueiden hiilinielu on pienentynyt noin viidenneksellä eli noin 21 prosentilla edelliseen tarkastelujaksoon verrattuna.
Samaan aikaan talouskäytössä olevien valtion monikäyttömetsien hiilinielu on pienentynyt vähän yli kolmanneksella eli noin 34 prosentilla.
Kumpulan mukaan suojelualueiden osuus hiilinieluista ei ole kuitenkaan oleellisesti suurempi kuin niiden osuus valtion metsien pinta-alasta.
– Ei ole reilua verrata näitä keskenään, hän sanoi.
Metsähallituksen hallinnoimien valtion metsien vuosittainen hiilinielu oli keskimäärin –6,8 megatonnia hiilidioksidiekvivalenttia (MtCO2 -ekv), joka perustuu vuosina 2019–2023 toteutettuun valtakunnan metsien inventointiin.
Vertailukaudella 2014–2018 hiilinielu oli keskimäärin –9,6 megatonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. Laskua on siis tapahtunut 29 prosenttia.
Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Kun kyseessä on hiilinielu, luku on miinusmerkkinen.