Sukulaiset havahtuivat outoon tyhjyyteen lähes sokean vanhuksen asunnossa – Albert Edelfeltin arvomaalaus löytyi kodinhoitajan seinältä

Työntekijän epäillään kavaltaneen merkittävän summan rahaa valtiolta – työntekijä erosi tehtävästään 4:15
MTV Uutiset Live kertoi aiemmin, kuinka työntekijän epäillään kavaltaneen merkittävän summan rahaa valtiolta – työntekijä erosi tehtävästään

Vanhuksen kodinhoitajana toiminut 1966 syntynyt nainen on tuomittu törkeästä petoksesta kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen Pirkanmaan käräjäoikeudessa.

Lisäksi hän joutuu korvaamaan vanhuksen kuolinpesälle noin 26 400 euroa. Oikeudessa puitiin myös Albert Edelfeltin maalaaman arvotaulun kohtaloa.

Törkeät petosrikokset ovat tapahtuneet vuosien 2016 ja 2019 välisenä aikana. Nainen oli työskennellyt noin kymmenen vuotta lähes kokonaan näkökykynsä menettäneen ja muistisairaan naisen kodinhoitajana.

Käräjäoikeuden mukaan kodinhoitaja oli maksanut vanhuksen tililtä omia laskujaan ja tehnyt lähes 30 000 euron edestä tilisiirtoja, jotka eivät liittyneet vanhuksen taloudenpitoon.

Naisen yrityksen kirjanpito- ja palkkatiedoissa oli käräjäoikeuden mukaan runsaasti epätarkkuuksia. Hän oli kertomansa mukaan saanut toisinaan palkkaa pimeästi suoraan käteen.

Käräjillä kodinhoitajan katsottiin käyttäneen törkeästi hyväksi vanhuksen erityistä heikkoutta ja turvatonta tilaa. Vanhus oli ollut vuosia poistumatta asunnostaan ja liikkui kepin kanssa.

Oma lukunsa rikosvyyhdissä oli noin 12 000 euron arvoiseksi arvioitu Pariisitar- niminen maalaus, jonka puuttumiseen havahtuivat naisen kodissa vierailleet sukulaiset.

"Mistä mä tiän"

Vanhus kuoli vuoden 2020 alussa, mutta häntä ehdittiin kuulla esitutkinnassa viime vuonna. Vanhukselta tiedusteltiin kuulusteluissa, mihin arvotaulu on päätynyt hänen kodistaan ja vaatiiko hän asiassa rangaistusta.

Tuomiolauselmasta ilmenee, että vanhuksen muistisairaus toi oman haasteensa tutkinnan läpivientiin.

– No mistä mä tiän, jos mä oon ollu niin paljo höppänä, että mä oon sanonu, että sen kun viet, vanhus vastasi poliisin kysymykseen.

Toisena ajankohtana hän oli todennut, ettei kodinhoitaja ollut mikään “taiteen keräilijä”, jolle hän olisi taulun noin vain antanut. 

– Mä en Edelfeltin taulua antaisi kenellekään. Jos joku käy kaupassa minulle, niin en minä sano sen jälkeen, että ota tuosta taulu kainaloon seinältä ja ota mukaasi.

Vanhus kertoi antaneensa kodinhoitajalle välillä rahaa muutenkin kuin palkanmaksun muodossa, mutta taulu ei hänen mukaansa tällaiseen sopimiseen kuulunut.

Kolmen tonnin kesälahja

Kodinhoitajan versio tapahtumien tulkinnasta oli toisenlainen. Hänen mukaansa vanhus oli usein tahtonut lahjoittaa hänelle erinäisiä asioita ja muistaa häntä taloudellisesti.

Kerran hän oli saanut “kesälahjaksi” 3 000 euroa, eräällä kertaa vanhus oli tilannut hänen kotiinsa öljyä tuhannella eurolla.

Kodinhoitajan mukaan kaksikko oli ihastellut Pariisitar-taulua vuosien ajan. Hän oli lukenut vanhukselle maalausta koskevia tarinoita netistä. 

Huhtikuussa 2017 nainen oli kodinhoitajan mukaan päättänyt lahjoittaa taulun hänelle. Kodinhoitajan mukaan he olivat sopineet kauppakirjasta, jonka summaa hänen ei kuitenkaan tarvitsisi maksaa.

Lopulta kodinhoitaja oli tehnyt taulusta luovutusasiakirjan, johon ei kuitenkaan ollut merkattu päivämääriä tai todistajia. Kuulusteluissa paperia koskevat kertomukset menivät osin ristiin.

Joulukuussa 2018 vanhus joutui sairaalaan. Ennen kotiuttamista vanhuksen asunnossa käyneet sukulaiset olivat huomanneet, että kodissa oli omistuisen tyhjää ja myös koriste-esineitä näytti puuttuvan.

Sukulaisnaisen mukaan vanhus oli aina ollut hyvin tarkka omaisuudestaan, joten hän piti arvotaulun luovuttamista epätodennäköisenä. Vanhus ja hänen veljensä olivat sukulaisnaisen mukaan olleet innokkaita taidekeräilijöitä ja tarkkoja kokoelmistaan.

Myöhemmin poliisit tulivat kuulustelemaan vanhusta asunnon tapahtumista.

Taulu takavarikkoon

Oikeusprosessin aikana taulu takavarikoitiin kodinhoitajan kodista. Asiassa kuultiin myös kodinhoitajan aviomiestä, joka kertoi vanhuksen kanssa käydystä keskustelusta. Miehen mukaan soitosta oli nimenomaisesti ilmennyt, että taulu on lahjoitus.

Miehen kertomuksen uskottavuutta kuitenkin rasitti se, että hän on rikoksesta epäillyn aviomies. 

Käräjäoikeus ei pitänyt uskottavana, että vanhus olisi suostunut taulun lahjoitukseen ilman asianmukaista sopimusta. Oikeuden mukaan luovutussopimusta ei voitu pitää pätevänä ja lahjoitusaikomusta täysin totena.

Taulu määrättiin palautettavaksi vanhuksen kuolinpesälle siihen saakka, kunnes asian mahdollinen hovioikeusprosessi on käyty läpi.

Taulua koskeva syyte törkeästä varkaudesta ja vanhuksen nimikirjoituksen väärentämisestä kaatuivat taulun omistussuhdetta koskevista epäselvyyksistä huolimatta.

Lue myös:

    Uusimmat