Europarlamentaarikko Ville Niinistöllä on synkkä kuva Ukrainan tilanteesta.
Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö sanoo pitävänsä vaarallisena puheita siitä, että Ukraina olisi jo voittanut sodan Venäjää vastaan. Hän katsoo, että tällainen viesti voi poistaa painetta Ukrainan tuelta tilanteessa, jossa etenkin aseelliseen tukeen kohdistuu jo vastustusta sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.
Uutisia sodasta on viime aikoina hallinnut Ukrainan vastahyökkäys Venäjän puolelle Kurskiin. Rintamatilannetta pitäisi kuitenkin tarkastella laajasti, eikä Niinistö katso tilanteen olevan edullinen Ukrainalle.
– Ulkopolitiikka ei voi nojata toiveajatteluun tai harhaluuloille, hän sanoo.
Kritiikki osuu presidentti Alexander Stubbin puheisiin. Stubb sanoi presidentinvaalikampanjansa aikana toistuvasti, että Ukraina on jo voittanut sodan.
Stubb on tosin täsmentänyt puhuneensa Ukrainan poliittisesta voitosta. Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole onnistunut pitämään Ukrainaa erossa Euroopasta tai estämään sotilasliitto Naton laajentumista.
Niinistö kertoo pitävänsä Stubbin presidenttikauden alkua kokonaisuudessaan hyvänä ja tasapainoisena.
– Mutta minun käsitykseni Ukrainan rintamatilanteesta ja perspektiiveistä on todella paljon pessimistisempi kuin tällainen löysä puhe, että nyt on jo voitettu ja Kiinan presidentti soittaa ja sillä tulee rauha. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Putin tulee saamaan tahtoaan läpi, jos emme pysty muuttamaan asetelmaa.
Stubb on sanonut uutistoimisto Bloombergin haastattelussa, että Kiinan presidentti Xi Jinping voisi lopettaa sodan puhelinsoitolla.
Lue myös: Kiina kommentoi Stubbin väitettä
Aika pelaa Venäjälle
Niinistö on aloittamassa kuun taitteessa Euroopan parlamentissa Venäjä-valtuuskunnan puheenjohtajana. STT:n haastattelussa Strasbourgissa hän tekee sitä, mitä valtuuskunnan puheenjohtajalla on tehtävissä eli puhuu Venäjästä ja Ukrainasta.
Valtuuskunnan ajatuksena on muun muassa pitää yhteyttä Venäjän oppositioon ja vaikuttaa niihin, jotka EU:ssa käyttävät merkittävintä ulkopoliittista valtaa. Komissiossa ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaksi edustajaksi on nousemassa virolainen Kaja Kallas, mutta ylin valta EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on jäsenmailla.
Niinistö on pyrkinyt jo ennen tehtävänsä alkua kokoamaan tilannekuvaa Ukrainasta ja Venäjästä. Kuva ei ole kaunis.
– Aika pelasi Ukrainan puolelle sen jälkeen, kun alkuvaihe oli ohi ja Ukraina aloitti vastahyökkäyksensä. Nyt aika pelaa Venäjän puolelle, hän sanoo.
Länsimaiden asevarastot ovat aiempaa tyhjemmät, ja puolustusteollisuus ei toimi vieläkään lännessä toivotusti. Samaan aikaan on epäselvää, kuinka kauan aseellinen tuki jatkuu edes entiseen tapaan Ukrainan suurimmilta aseellisilta tukijoilta eli Yhdysvalloilta ja Saksalta.
Kuvan toisella puolella Venäjä voi lähettää maaseudun ja vähemmistöjen edustajia sotaan vielä pitkään nykyiseen tapaan. Lisäksi maa on saanut sotateollisuutensa tuotannon kunnolla käyntiin.
– Venäjän kapasiteetti ylläpitää tämmöistä murskaavaan tykistötulitukseen ja miesvoimaan perustuvaa vyörytystä ei ole vähenemässä. Vaan se on jopa kasvamassa, Niinistö sanoo.
Saavatko suuret päättää?
Niinistön kuva Ukrainan tämän hetken tilanteesta on siis synkkä. Kun Venäjän oppositio on lisäksi ajettu ahtaalle, ei pikaratkaisua Ukrainan eduksi ole näköpiirissä.
Niinistö sanoo, että lännen pitäisi nopeasti toimittaa Ukrainaan aiempaa korkeamman teknologian aseita, antaa Ukrainan iskeä länsiaseilla mihin tahansa sotilaskohteisiin Venäjällä sekä taata Ukrainan ilmatilan pysyminen maan kontrollissa.
Samaan aikaan on edistettävä toimia, jotka vaikuttavat myöhemmin. Niitä ovat puolustusteollisuuden kasvattaminen Euroopassa ja yritykset uuvuttaa Venäjän sotakonetta uusilla pakotteilla.
Niinistön arvion mukaan Putin haluaa sanella yhdessä Yhdysvaltojen kanssa sen, mitä Venäjän naapurimaat saavat tehdä ulkopolitiikassaan.
– Putinhan hakee kylmän sodan aikaista järjestelyä, jossa Yhdysvallat ja Venäjä päättävät kahdestaan maailman turvallisuusarkkitehtuurin. Ehkä Kiina voi olla mukana, mutta ainakaan EU tai Euroopan maat eivät ole.
Euroopan vapaan ja demokraattisen tulevaisuuden kannalta se olisi hyvin vaarallista, Niinistö katsoo.