Ukrainan Nato-jäsenyys ei ole lännen asialistalla, tutkija toteaa.
Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin uuden rauhasuunnitelman torppaa jo se tosiasia, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putin suostu sen ehtoihin.
Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin Venäjä, EU:n itäinen naapurusto ja Euraasia ohjelmajohtaja Arkady Moshes.
– Tällä hetkellä se, mitä Putin sanoo, on paljon tärkeämpää kuin se, mitä Zelenskyi sanoo, Moshes sanoo puhelimitse MTV Uutisille.
Zelenskyi esitti Sky Newsin haastattelussa ajatuksen, että taistelut voisivat päättyä, jos puolustusliitto Nato ottaisi jäsenekseen sen osan Ukrainaa, jota Venäjä ei tällä hetkellä miehitä.
Sen sijaan Venäjän miehittämät alueet Itä- ja Etelä-Ukrainassa jäisivät ainakin toistaiseksi Nato-jäsenyyden ulkopuolelle, kunhan puolustusliitto tunnustaisi Ukrainan aiemmat rajat, Zelenskyi katsoi.
Zelenskyin mukaan Ukraina voisi saada Venäjän miehittämät alueet takaisin "diplomatian keinoin". Venäjä miehittää Ukrainasta vajaata viidennestä ja Venäjä on tehnyt selväksi, että se aikoo pitää kiinni valtaamistaan alueista.
– Venäjä etenee suhteellisen nopeasti. Putin ei aio neuvotella mistään ja hänen näkemyksensä on selkeä, sanoo Moshes.
Presidentti Zelenskyi vieraili Donetskin alueella, jossa Venäjä on edennyt käytännössä koko kuluvan vuoden ajan. Kuva on julkaistu 18. marraskuuta.AFP / Lehtikuva
"Venäjä tuntee nyt heikkouden"
Venäjä haluaa pitää vähintään nyt Ukrainassa miehittämänsä alueet itseensä, mahdollisesti enemmänkin, Moshes toteaa.
Lisäksi Kreml vaatii talouspakotteiden päättämistä, takavarikoidun omaisuuden palauttamista ja käytännössä veto-oikeutta sen suhteen, miten puolustusliitto Nato voi Venäjän naapureihin laajentua.
– Se, mitä Ukraina nyt sanoo, on vähemmän tärkeää, Moshes sanoo.
– Venäjällä on aloite. Se voittaa taistelun toisensa jälkeen ja saavuttaa jatkuvasti taktisia voittoja, hän jatkaa.
Kun Venäjän nopeaa voittoa tavoitellut suurhyökkäys alkuvuodesta 2022 epäonnistui, vaihtoi Venäjä kulutussotaan.
Kremlin perusajatus on ollut, että länsi kyllä kyllästyy sotaan, tuki hiipuu ja Venäjä lopulta saa haluamansa. Venäjä kun on sekä väestöltään että taloudeltaan Ukrainaa suurempi valtio.
Lännessä kuulluista lukuisista juhlapuheista huolimatta erityisesti kuluvan vuoden aikana on alkanut näyttää siltä, että Venäjän strategia ja sen taustalla olleet oletukset lännen tuesta osuvat oikeaan.
– Venäjä luottaa ajan olevan sen puolella. Venäjällä on paljon enemmän voimavaroja ja ne ovat sen omia, joten se voi valita, kuinka se käyttää niitä, Moshes katsoo.
– Venäjä tuntee nyt lännen heikkouden, Moshes jatkaa.
Venäjän telahaupitsi Ukrainan Donetskin alueella 26. marraskuuta julkaistussa kuvassa.STELLA Pictures
Vaikka Venäjä on käytännössä eristetty länsimaista, on se löytänyt uusia yhteistyökumppaneita Kiinasta, Iranista ja Pohjois-Koreasta, joka on lähettänyt sotilaitakin taistelemaan Ukrainaa vastaan.
Mahdollinen viimeinen niitti oli Donald Trumpin vaalivoitto.
Trump on luvannut päättää Ukrainan sodan nopeasti ja hänen uskotaan suhtautuvan Ukrainan aseelliseen tukemiseen huomattavasti Yhdysvaltojen nykyhallintoa kielteisemmin.
Presidentti Zelenskyi on aiemmin todennut, että ilman Yhdysvaltojen tukea Ukraina häviää. Euroopan valtioista tuskin on paikkaamaan Yhdysvaltojen mahdollisesti jättämää aukkoa.
Trump ja Biden ovat julkisuudessa suhtautuneet hyvin eri tavoin Ukrainan tukemiseen. Kaksikko tapasi Valkoisessa talossa marraskuussa.AFP / Lehtikuva
Turvatakuita ei ole tarjottu
Zelenskyin lausunnoissa on myös kyse ”diplomaattisesta reaktiosta”, Moshes arvioi.
– Länsi haluaa lopettaa sodan ja siihen täytyy jotenkin vastata, hän arvioi.
Ukraina on syyttänyt sotaongelmistaan lännen avun vähyyttä. Lännessä taas kritiikki Ukrainan armeijan ongelmia ja erityisesti rekrytointi-iän korkeutta vastaan on lisääntynyt.
Ukrainan liikekannallepano ei koske alle 25-vuotiaita. Esimerkiksi uutistoimisto AP:n mukaan Valkoinen talo painostaa Ukrainaa tiputtamaan värväysiän 18 vuoteen.
– Lännen ja Ukrainan välisistä erimielisyyksistä on tullut liian näkyviä viime viikkoina ja Zelenskyi yrittää nyt olla diplomaatti, Moshes katsoo.
– Se käy järkeensä Ukrainan kannalta, sillä maan armeijalla ei ole voimavaroja vallata Venäjän miehittämiä alueita takaisin, hän jatkaa.
Zelenskyin vaatimuksia Ukrainan joidenkin alueiden Nato-jäsenyydestä tai Naton antamista turvatakuista Moshes pitää epärealistisena.
Hän kuitenkin yrittää viestittää lännelle, että on vain kaksi vaihtoehtoa. Joko sota jatkuu tai Ukraina otetaan Naton jäseneksi. Lännellä on kuitenkin toisia ajatuksia, Moshes sanoo.
– Ukrainan Nato-jäsenyys ei ole lännen asialistalla. Emme edes tiedä, ovatko jonkinlaiset turvatakuut mahdollisia, Moshes toteaa.
– Tällä hetkellä länsi ei tarjoa mitään, mikä takaisi Ukrainan alueiden koskemattomuuden.
0:53Katso video: Zelenskyin mukaan tulitauko Venäjän kanssa olisi mahdollinen.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
