SM-liigassa ryvettynyt maajoukkuevalmentaja oppi paljon – säälii entistä seuraansa: "Surullista seurattavaa"

2:40
Video: Lauri Merikivi sai JYPistä potkut tammikuussa 2019, Risto Dufva astui tilalle loppukaudeksi.

Suomen alle 16-vuotiaiden poikien jääkiekkomaajoukkueetta luotsaava Lauri Merikivi, 38, nauttii jälleen valmentajan työstä, vaikka korona onkin sekoittanut tuntuvasti pakkaa. Potkut hänelle kesken SM-liigakauden 2018–19 antaneeseen JYPiin Merikivi sen sijaan suhtautuu ristiriitaisin ajatuksin. 

Merikivi hyppäsi kokeneita pelaajia pursunneen JYPin edustusjoukkueen päävalmentajaksi varsin nuoressa iässä, 35-vuotiaana, vuonna 2018. Jyväskyläläisseura oli voittanut vasta CHL:n, mutta päätynyt antamaan kenkää päävalmentajana toimineelle Marko Virtaselle, kun sesonki päättyi puolivälieriin HIFK:ta vastaan. 

Merikivi oli edustusjoukkueeseen päästessään valmentanut kaksi edellistä kautta JYPin A-nuoria. Hänelle ojennettiin miesten liigajoukkueen päävalmentajana kouraan kolmen vuoden sopimus

Tuosta ajasta Merikivi ehti olla joukkueen puikoissa vain pienen osan, kun hänelle näytettiin ovea tammikuussa 2019. JYPin kautta oltiin pidetty pettymyksenä, kun seura majaili 12:ntena – kahdeksan pisteen päässä viimeisestä pudotuspelipaikasta. 

Merikivi koki tuolloin MTV Urheilun haastattelussa tuoreeltaan, että kurssi olisi ollut käännettävissä. Paikkaajaksi tullut Risto Dufva luotsasikin joukkueen juuri pudotuspeleihin.

Kun Jyväskylässä yhä kolmilapsisen perheensä kanssa asuvalta Merikiveltä kysyy kaksi vuotta potkujen jälkeen, jäikö hänellä JYPin suuntaan pahaa verta, hän vastaa, ettei tiedä vielä vastausta. 

– Tuo on hyvä kysymys, mitä olen tosi paljon miettinyt. Siellä on paljon ihmisiä, joihin ehdin tutustua. Ovat he sitten toimistoihmisiä, pelaajia tai muita valmentajia, heille toivoisi totta kai menestystä ja hyvää, se on ihan päivänselvä juttu. On silti vähän ristiriitainen olo, miten tähän asiaan pitäisi suhtautua, mutta kyllä se varmasti siitä ohi menee, Merikivi sanoo. 

– Eihän tietenkään tilannetta, joka tällä hetkellä JYPissä on, toivoisi kenellekään. Se on surullista seurattavaa, mutta uskon ja toivon, että seura tulee tästä selviämään.

JYP on nyt SM-liigassa viimeistä edellisellä 14. sijalla. Päävalmentaja Pekka Tirkkonen ja apuvalmentaja Ari Santanen ovat olleet lomautettuina kurimukseen ajautuneessa jyväskyläläisseurassa. 

6:18
JYPin kauden toistaiseksi suurinumeroisin tappio tuli syyskaudella Pelicansia vastaan.

"Se, mitä kaikkialla muualla tapahtuu"

Merikivelle itselleen on hänen potkujensa jälkeen tapahtunut miehen omien sanojen mukaan todella paljon. Noin vuosi sitten hän sai valmiiksi ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaneet valmennusopinnot, ja Merikivi on käynyt läpi myös syviä pohdiskeluja. 

– Potkujen tuleminen on aina sellainen hetki, että vaikea siihen on valmistautua. Ei siihen varmasti pystykään valmistautumaan. Se on kuitenkin myös tosi opettavainen juttu. Tässä on ollut pari vuotta aikaa miettiä ja tutkia omaa toimintaa, seurata sivusta muiden toimintaa ja perehtyä kirjojen sekä tutkimusten kautta erinäköisiin asioihin. Kyllä tässä paljon oppia on jäänyt päähän. 

Suomen juniorimaajoukkueiden apuvalmentajan tehtävissäkin kokemusta kerryttänyt ja Mestiksessäkin valmentanut Merikivi oli JYPistä potkut saadessaan ehtinyt laskujensa mukaan toimia 17–18 vuotta putkeen valmentajana seurajoukkueissa eri tasoilla. Jälkeenpäin Merikivi on havahtunut siihen, että hän tapasi miettiä koko ajan, mihinhän hän on seuraavaksi menossa. Tämä on muuttunut nyt tyystin. 

– Kun tuon maailman näki ja se päättyi tällä kertaa miten päättyi, tuli sellainen rauha itselleni, että nyt ei tarvitse hötkyillä mihinkään. Nyt mennään ihan rauhassa ja katsotaan, mitä elämä eteen tuo.  

– Ehkä se vapauttaa energiaa itse valmentamiseen ja läsnä olemiseen. Puhun valmentajana paljon pelaajille, että ollaan tässä ja nyt, niin pitää osata myös itse olla enemmän tässä ja nyt sekä toimia siinä hetkessä parhaalla mahdollisella tavalla. 

Merikiven mukaan "jonkin asian jahtaaminen ja perässä juokseminen" on hänen osaltaan loppunut.  

– Samoin tietty sinisilmäisyys ja naiivius. Menestymiseen liittyy niin monta asiaa. Kyse ei ole pelkästään siitä joukkueesta ja toiminnasta kaukalossa. Se, mitä kaikkialla muualla tapahtuu, näkyy kaukalossa. Niiden asioiden huomioiminen ja niiden selville ottaminen on olennaista. 

JYPin identiteetti on ollut viime vuosina hakusessa, ja myös seurajohdossa on käynyt myllerrys. Valtaa on ollut kokeneilla, seuran omistajina operoineilla pelaajilla, vaikkei Merikivi olekaan lähtenyt heitä syyttelemään. Yhtä kaikki on helppo todeta, että yhtälö on ollut mainekolhun kokeneelle valmentajalle kuoppainen. 

"Oli muitakin mahdollisuuksia"

JYP-potkujen jälkeen keväällä 2019 julkistettiin Merikiven siirtyminen Suomen vuonna 2005 syntyneiden poikien jääkiekkomaajoukkueen peräsimeen. Merikivi toimi ensin yhden sesongin nuorisomaajoukkueiden apuna kauden tapahtumissa, minkä jälkeen hän hyppäsi viime keväänä alle 16-vuotiaiden maajoukkueen peräsimeen.  

Merikiven sopimus kattaa ikäluokan kanssa myös tulevan kauden 2021–22, tuolloin alle 17-vuotiaiden maajoukkueessa, ja lisäksi kontrahdissa on optio kaudesta 2022–23 (U18). 

Merikivi kertoo miettineensä pestin vastaanottamista kuukauden–pari. Kävi selväksi, että siihen hän haluaisi tarrata. 

– Tämä mahdollisuus tuli esille aika nopeasti potkujen jälkeen. Oli muitakin mahdollisuuksia mennä hommiin eri tasoille, mutta jotenkin tämä tuntui heti alusta saakka oikealta valinnalta, johon kannattaa mennä. Olin kuitenkin ollut niin ison pätkän yhteen putkeen päivittäisessä valmennustyössä ja miettinyt koko ajan oman joukkueen ja seuran asioita ja sen etua. 

Nyt Merikivi on päässyt seuraamaan jääkiekkoa laajemmasta vinkkelistä ja on samalla kirkastanut omaakin valmennusfilosofiaansa. 

– Tuntuu, että vähemmän on enemmän. Yksinkertaisemmin ja selkeämmin asioita. Kun on yksinkertaisempaa ja selkeämpää, asioita on myös helpompi vaatia ja pitää vaatimustasoa jatkuvasti päällä. Itselleni on selkiytynyt, mitkä ovat olennaisia juttuja, joihin valmentajan pitää huomionsa kiinnittää. 

Yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen ei koske Merikiven mukaan esimerkiksi pelkkää taktiikkaa, vaan "ihan kaikkea, ylipäänsä joukkueena ja organisaationa toimimista isommassa kuvassa". 

– Ei ole oikeaa eikä väärää tapaa valmentaa, tämä on siinä mielessä mielenkiintoinen työ. Jokainen määrittäköön oman toimintansa kannalta olennaiset asiat, mihin huomion ja vaatimuksen kohdistaa. 

"Koen, että oma tehtäväni on huolehtia koko ikäluokasta"

Korona on heittänyt poikamaajoukkueen valmentamiseen merkittävät mausteensa, kun Merikiven luotsaama U16-joukkue on viimeksi kokoontunut yhteen kesällä. 

Maajoukkueen piti kohdata viime elokuussa Tshekki, mutta tshekit eivät päässeet koronan myötä Suomeen. Suomen pojat pelasivat sen sijaan JYPin ja Pelicansin U18-joukkueita vastaan JYPistä tuli voitto, Pelicansille poikamaajoukkue hävisi. 

Vaikka kaikki leirit on sen jälkeen toistaiseksi peruttu, Merikivi toteaa, että töitä hänellä on riittänyt. 

– Tämä työ mielletään monesti yhden joukkueen parissa työskentelemiseksi, että pelataan sillä joukkueella ja niin edelleen. Minä koen, että oma tehtäväni on huolehtia koko ikäluokasta. Koetan auttaa pelaajia pärjäämään.  

– Työn mittari on minulle siinä, että vuosien päästä nähdään, minkälainen ikäluokka nollavitosista tulee suomalaiseen ja kansainväliseen jääkiekkoon. Miten minä nyt voin vaikuttaa siihen, kun emme ole leireilleet? Olen seurannut paljon pelejä, U16- ja U18-sarjoja. Olen ollut paljon U16-joukkueiden valmentajien kanssa tekemisissä. Se on se väylä tällä hetkellä, miten pystyn vaikuttamaan. Koetan auttaa ja tukea niiden pelaajien valmentajia. 

Merikivi sanoo valmentamisen tuntuneen todella hienolta. Hän on nauttinut seurojen kiertelystä ja valmentajien kanssa. Valmentaja ei ole sanojensa mukaan miettinyt lainkaan sitä, pitäisikö hänen myöhemmin päästä johonkin, eikä hänellä ole konkreettista haavetta jossain tietyssä asemassa valmentamisesta nykyisen pestin aikanaan päättyessä. 

– Kun tämä työ loppuu, tavoite ja haave on se, että pääsisi sellaiseen paikkaan valmentamaan, joka tuntuu itselleni oikealta ja istuu omaan arvomaailmaan sekä toimintatapoihin. On se sitten Liiga-joukkue, juniorijoukkue, maajoukkue tai mikä tahansa joukkue. 

"Erittäin huolestuttavaa" 

Nyt Merikivi on aloittamassa seuraavaa kierrosta, jonka aikana hän yrittää päästä kontaktiin nuorten pelaajien kanssa ja antamaan näkemyksiään siihen, mihin he voivat tässä tilanteessa vaikuttaa valmistautuakseen kansainväliseen pelaamiseen. 

2005-syntyneiden ikäluokan tasoa Merikiven on kokonaisuudessaan vielä vaikea arvioida, kun alla ei ole yhtään peliä huippumaita vastaan. 

– Sarjapelit eivät kuitenkaan kerro vielä siitä, mitä se on, kun pelataan tosi kovaa kansainvälistä peliä. Tällä hetkellä tuntuma on se, että varmasti tämän ikäluokan kärki kestää vertailun – uskoisin näin – minkä maan kärjen kanssa tahansa. Kärjen takana tulee kuitenkin aika tasaista, laajaa massaa. "Pendokin" (alle 20-vuotiaiden maajoukkueen MM-pronssille luotsannut Antti Pennanen) kisojen jälkeen puhui, että meidän pitää saada kärkiryhmää isommaksi. 

Korona voi seurauksineen hiekoittaa vielä suomalaisen jääkiekonkin tilaa huomattavasti. MTV Urheilun tuoreen selvityksen mukaan peräti kuuden SM-liigaseuran toiminta uhkaa loppua, jos nykyiset koronarajoitukset jatkuvat ja kausi pelataan päätökseen tyhjille katsomoille

Merikivi pohtii koronan vaikutuksia monilta kanteilta huolestuneesti. 

– Kyllähän tämä on erittäin huolestuttavaa, todella huolestuttavaa. Eikä puhuta pelkästään Liigasta. Puhutaan myös Mestiksestä. Liigaorganisaatioiden alla on U20-joukkueet, miten siinä käy? 

– Eniten olen huolissani siitä, mitä lasten ja nuorten harrastustoiminnalle ja liikunnallisuudelle käy, jos rajoitukset säilyvät ja tämä tilanne pitkittyy.  

Kun harrastaminen on vähentynyt, ruutuaika on lisääntynyt. Merikivikin uskoo, ettei tätä kurssia koronan hellittäessä niin vain käännetä. 

– Ongelma ei konkretisoidu vielä kuukauden päästä, vaan se tulee vuosien päästä esiin. Tässä puhutaan elämäntavasta, mihin lapset ja nuoret tottuvat ja minkälaista se elämä on. Jos liikkuminen jää pois, sitä ei ihan helpolla muuteta, Merikivi summaa. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja