Jääkiekkovalmentaja Pekka Kangasalustan, 45, suurin tavoite on päästä valmentamaan Pohjois-Amerikkaan. Kesällä hän oli jo luotsaamassa otsikoilta sivussa NHL-seura Columbus Blue Jacketsin kehitysleirillä, mutta nyt hän letkauttaa naurun saattelemana olevansa "työpaikkaa etsivä lapsenhoitaja".
Kangasalustan viimeisin pidempi valmennuspesti oli Helsingin Jokerien apuvalmentajuus, joka käynnistyi vuonna 2020 mutta päättyi tämän vuoden helmikuussa äkillisesti, kun seura vetäytyi KHL:stä pudotuspelien alla helmikuussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Asiat etenivät sen jälkeen vauhdilla ja pian Kangasalusta oli Slovan Bratislavan apuluotsina Slovakian pääsarjassa. Kevään päätteeksi ilmaan nousi mestaruuskannu.
Mennään sitä ennen hetkeksi Jokerit-rupeaman päättymiseen. Kangasalusta toimi seurassa Lauri Marjamäen valmennustiimissä, kuten hän oli toiminut aiemmin kaudella 2017–18, jolloin Kangasalusta oli Suomen A-maajoukkueen apuvalmentajana olympialaisissa ja MM-kisoissa. Leijonat jäi tuolloin mitalien ulkopuolelle, kun taas Jokereissa pesti jäi kesken.
– Kova paikkahan se oli kaikille. Minun mielestäni meillä oli hyvä joukkue. Kaikilla oli fiilis, että nyt jos koskaan Jokereilla on mahku mennä pitkälle. Pelattiin hyvää jääkiekkoa. Oli hyviä pelaajia ja systeemit olivat tuttuja. Pystyttiin kauden aikana voittamaan kaikki isot seurat Venäjällä. Oli iso luotto lähteä playoffeihin, että nyt mennään ihan loppuun asti, Kangasalusta perkaa MTV Urheilulle.
– Kyllä se oli tosi kova isku. Yhdessä yössä muuttui kaikki.
0:59
Katso Jokerien KHL-taival 59 sekunnissa.
Kangasalustalla meni tuolloin sanojensa mukaan viikonloppu "suoraan sanottuna jokerikautta puhtaaksi juoden ja nollaten". Päävalmentajaa sarjan kärjessä vaihtanut Slovakian pääsarjaseura Slovan Bratislava sattui kuitenkin tarvitsemaan apuvalmentajia ja Jokerien apurit Kangasalusta sekä Tony Virta lähtivät jo seuraavalla viikolla Slovakiaan hommiin.
Kaksikko ehti operoida Slovanin päävalmentajaksi ylennetyn Andrej Podkonickyn apuna viidessä runkosarjaottelussa ennen kuin alkoivat jo pudotuspelit. Runkosarjan piikkipaikalta kevään karkeloihin lähtenyt bratislavalaisnippu korjasi lopulta koko potin.
– Oli kaikin puolin hienoa nähdä se kulttuuri, liiga ja maa. Bratislava on hieno kaupunki kaikin puolin ja fasiliteetit ovat siellä hyvät. Oli kiva parin kuukauden reissu, sai paljon hyviä kavereita loppuiäkseen. Mestaruuden voittaminen yhdessä yhdistää loppuelämän ajan, Kangasalusta kuvailee.
– Mestaruuden voittaminen on aina kovan työn takana, on kyseessä sitten Suomi, KHL, NHL tai Slovakia. Oli hyviä joukkueita ja hyviä pelaajia vastassa.
Columbus Blue Jacketsin vara-GM kysyi kehitysleirille valmentamaan
Heinäkuussa Kangasalustaa kutsui vuorostaan Yhdysvallat. Mies pääsi vetämään harjoituksia NHL-seura Columbus Blue Jacketsin kehitysleirillä ilman että hän olisi ollut median valokeilassa.
Vaikka seurassa on töissä paljon Kangasalustalle tuttuja suomalaisia, GM Jarmo Kekäläisen lisäksi Ville Sirén, Jarkko Ruutu ja Niklas Bäckström, keikka järjestyi Kangasalustan mukaan Blue Jacketsin vara-GM Basil McRaen kysyttyä häneltä kiinnostuksesta kahvipöytäkeskustelujen jälkeen.
– Moni varmaan ajatteli heti, että siellä on "Jampe" (Kekäläinen) tai Sirénin Ville (kykyjenetsintäjohtaja) jeesannut sen, mutta se tuli Pohjois-Amerikan kavereiden kautta. Tietty Jampehan kaikki siunaa omalla tavallaan.
– Jampeltakin olen kysellyt, mitä tarvitsee tehdä, että sieltä markkinat aukeaisivat. Jampen viesti oli, että yksi hyvä tapa on lähteä vain tekemään itseään tykö ja katsoa, löytyisikö development campeja, joissa pääsisi ihmisiin tutustumaan.
NHL-organisation ajattelun ja toiminnan näkemistä Kangasalusta kuvaa "siistiksi kokemukseksi" arvokkaan tiedollisen pääoman kera.
– Olen ilmoittanut Pohjois-Amerikkaan kiinnostuksesta päästä valmentamaan sinne joskus. Se on ehdottomasti isoin tavoitteeni valmentajana.
"Hikiset paikat" Saksan kanssa
Pekka Kangasalusta toimi tuoreeltaan Toni Söderholmin apuna Saksan maajoukkueen valmennusryhmässä.IMAGO/Sven Simon/ All Over Press
Kangasalusta näki sittemmin Columbus-tuttujaan tässä kuussa Tampereella, kun Blue Jackets pelasi kaksi NHL-ottelua Colorado Avalanchea vastaan. Hän on katsonut muutoinkin paljon jääkiekkoa, mutta ensimmäiset valmennuskokemukset heinäkuisen Blue Jacketsin kehitysleirin jälkeen kertyivät viime viikolla, kun Kangasalusta lähti Toni Söderholmin koutsaaman Saksan maajoukkueen apuvalmentajaksi Deutschland Cupiin Krefeldiin. Rivistössä oli suomalaisista myös Saksan maalivahtikoutsi Ilpo Kauhanen.
– Ohjelma oli aika tiukka. Aamukuudelta lähdettiin liikkeelle ja mentiin puoleen yöhön, Kangasalusta setvii.
Söderholm kutsui Kangasalustaa Saksan avuksi kolmatta kertaa. Kahdella aiemmalla kerralla Kangasalusta ei ollut seurajoukkuetehtäviltään päässyt, mutta kolmas kerta sanoi toden, kun mies oli tällä kertaa vailla valmennustöitä.
Keikka sujui komeasti, kun Saksa voitti kaikki kolme peliään, Tanskan, Itävallan ja Slovakian, ja vei kotiturnauksen nimiinsä.
Kangasalustan tehtäviin kuuluivat ylivoimasta vastaaminen ja hyökkääjien peluutus.
– Rooli oli haastava, kun saksan kieli ei ole mikään vahvin osa-alueeni ja uusia pelaajia on yhtäkkiä 15 hyökkääjää plus pakit. Kun nimiä ja naamoja rupesi yhdistelemään, kyllä siinä välillä oli hikiset paikat. Mutta hyvin selvittiin, kolme peliä ja kolme voittoa, ei olisi voinut paremminkaan mennä, englannin kielellä joukkueelle viestinyt Kangasalusta ruotii.
– Oli hienoa nähdä Saksan maajoukkueen toimintaa ja ylipäänsä tutustua uusiin ihmisiin.
"Paljon kovempaa työtä kuin mikään valmentaminen"
Saksan maajoukkueen kanssa ei sovittu ainakaan vielä jatkosta, ja Kangasalusta on tällä hetkellä työtön luotsi. Kun kesään tultaessa varmistui, ettei Jokerit pelaa tällä kaudella edustusjoukkuetasolla lainkaan, Kangasalusta oli seurajoukkuepestien suhteen "auttamatta myöhässä".
– Muutama joukkue vähän arpoi, olivat tavallaan päätöksen tehneet. Pääsin keskusteluasteelle, mutta heti huomasi, että siellä oli jo pidemmälle viedyt keskustelut. Aika aikaisessa vaiheessa itselleni selvisi, että nyt on tällainen kausi edessä, että pitää odotella. Kuinka pitkään, sen aika näyttää. Voi olla, että valmennan vasta ensi vuonna. Katsotaan, miten maailma makaa.
Saksa-keikkaa lukuun ottamatta viime aikoina on ollut Kangasalustan mukaan "tosi hiljaista".
– Tosi aktiivinen olen pyrkinyt olemaan, ja on paljon tuttuja, joiden kautta koetan löytää paikkoja ja pitää nimeä esillä. Tämä on kuitenkin ollut sillä lailla poikkeuksellinen vuosi globaalisti, että tosi vähän on ollut vaihtuvuutta valmennuksessa. On ollut vuosia, jolloin tässä vaiheessa on tyyliin joka sarjassa puolet koutseista vaihtunut.
– Rauhallisuus on toki hyvä asia, jos ajattelee valmentajakuntaa. Parempi se on näin päin kuin että koko ajan heiteltäisiin äijiä vaihtoon.
Kangasalla asuva Kangasalusta on elokuun alusta asti hoitanut "päätöikseen" tyttärensä tytärtä, joka täyttää pian vuoden.
– Sanotaanko, että jos olen joskus ollut omien lasten arjesta ekat vuodet pois, maksetaan sitä velkaa nyt takaisin ja ollaan lapsenlapsen kanssa. Se vasta kovaa työtä on. Olen naureskellutkin, että paljon helpompaa on elää valmentajana paineiden kanssa kuin vaihtaa vaippoja ja mennä aamusta iltaan. Se on paljon kovempaa työtä kuin mikään valmentaminen, Kangasalusta keventää.
"Nyt on kaikki nähty"
Valmentaa Kangasalusta edelleen säännöllisemmin mielii, vaikka heittääkin nauraen olevansa "työpaikkaa etsivä lapsenhoitaja".
Ja vaikka Kangasalusta on toiminut miesten tasolla enimmäkseen apuvalmentajana, hän identifioituu enemmän päävalmentajaksi, johtohahmoksi langat käsissään. Viimeksi Kangasalusta toimi pääluotsina Mikkelin Jukureissa vuodesta 2018 tammikuuhun 2020, jolloin pesti päättyi potkuihin.
– Jos miettii, mitä siitä seurasi, niin pääsin Jokereihin. Se oli arvokasta kokemusta, nähdä noin kova sarja kaikkine haasteineen. Se kasvatti tosi paljon. Sen kahden vuoden kokemuksen jälkeen tuli fiilis, että nyt on kaikki nähty, yllätyksiä ei voi enempää tulla, Kangasalusta luonnehtii villiä KHL-aikaa.
– Kyllä tässä pystyy ihan levollisin mielin päävalmentajaksi mennä minne vain. Tällä hetkellä on fiilis, ettei ole mitään estettä, etteikö pystyisi olemaan liigassa kuin liigassa päävalmentajana.
Kangasalusta haluaa kuitenkin edetä valmennusurallaan hötkyilemättä. Hän antaa esimerkin, että jos hänelle olisi kymmenen vuotta sitten tarjottu mistä tahansa isosta liigasta ison seuran päävalmentajan tehtävää, hän olisi vastannut, ettei hän ole valmis, vaan kokemusta täytyy karttua.
– Jos nyt jostain isosta seurasta tarjotaan apuvalmentajan paikkaa, tuskin siitä kieltäydyn, mutta lopullinen tavoite on lähteä joku päivä rakentamaan päävalmentajan polkua, mitä Jukureissa jo koetin.
– Jossain vaiheessa päävalmentajan polun rakentaminen lähtee liikkeelle ihan pomminvarmasti. Koska se on, sitä en osaa sanoa.
Vaikea Jukurit-vaihe
Pekka Kangasalustalla on sanottavansa myös Jukurit-ajastaan.Jaakko Stenroos/All Over Press
Oma kysymyksensä on, kuinka vaikeaa esimerkiksi SM-liigaan olisi päästä takaisin päävalmentajaksi ensimmäisen päävalmentajarupeaman päätyttyä kengänkuvaan takamuksessa.
Kangasalusta pohtii, että asia riippuu osaltaan seurojen uskalluksesta. Hän tuo lisäksi esiin hypänneensä Jukureissa vaikeaan paikkaan.
– (Risto) Dufvalla piti olla pesti kevääseen 2020 asti ja joukkue oli kahdeksi vuodeksi rakennettu sopimusten muodossa eteenpäin. Ei ole missään nimessä ideaalitilanne mennä valmiiksi jollekin toiselle rakennettuun joukkueeseen.
– Meilläkin oli minun mielestäni hyviä pelaajia, mutta moni valmentaja haluaa tuoda omiakin pelaajia. Aina se helpottaa omaa tehtävää, kun on tuttuja pelaajia ja on suunnannäyttäjiä, että tällä lailla halutaan edetä. Se ei siinä kohtaa ollut mahdollista.
Kun Olli Jokinen puolestaan aloitti Jukurien päävalmentajana viime vuonna, joukkue myllättiin pitkälti uusiksi. Runkosarjassa mikkeliläiset ylsivät sensaatiomaisesti toiseksi, heittämällä ensimmäistä kertaa pudotuspeleihin pääsarjassa.
– Minun ajoistani (Jesper) Piitulainen on ainoa pelaaja jäljellä siitä ryhmästä. Muutamassa vuodessa 98 prosenttia jätkistä on vaihtunut. Rivien välistä kun lukee, kyllä se jotain kertoo.
Kangasalusta kertoo olevansa edelleen hyvissä väleissä Jukurien pääomistaja Heikki Viitikon kanssa. Viitikko on Kangasalustan mukaan monesti sanonut hänelle, että se identiteetin luominen, jota Jokisen kanssa ollaan tehty, olisi pitänyt aloittaa jo aiemmin.
– Silloin ei ollut uskallusta ja ehkä tietoa, mitä se vaatii. Jukurit oli siinä vaiheessa ollut vasta muutaman vuoden Liigassa. Oli kasvukipua. Ei vielä tiedetty, mitä tuo sarja vaatii, vaikka heillä oli ollut hyvä menestys pari vuotta aikaisemmin Riston kanssa.
– Mutta kun tarjotaan ekaa (SM-liigan) päävalmentajapestiä, sen otat. Et kieltäydy siitä sen takia, että et saa vaihdettua puolia pelaajia joukkueesta. Haaste otetaan vastaan. Nyt jos miettisi, että tulisi vastaava tilanne eteen, ehkä miettisin, kannattaako lähteä. Mikkeli oli silti hyvä kokemus.
"Voi vitsi olisi siistiä olla ulkomailla koutsina"
Kangasalusta on valmentanut Suomessa aiemmin myös apuvalmentajana Ilveksessä ja HIFK:ssa sekä päävalmentajana Mestiksen Kiekko-Vantaassa. Hänelle on kuitenkin kirkastunut, että hän haluaisi valmentaa lähitulevaisuudessa mieluiten ulkomailla.
– Eri kulttuurit ja kielten oppiminen kiehtovat. Uuden oppiminen ylipäätään ja erilaisten persoonien kanssa toimiminen. Oma perhetilannekin on sellainen, että pystyisin lähtemään ulkomaille. Lapset ovat jo aikuisia.
Kangasalusta mainitsee myös käväisynsä lokakuussa Brynäsissä moikkaamassa SHL-seuran suomalaisia valmentajia, joihin lukeutuvat pääluotsi Mikko Manner ja apukoutsit Kalle Kaskinen sekä Ari-Pekka Pajuluoma.
– Fanikulttuuri ja kaikki on ympärillä erilaista. Fanikulttuuri on niin huikeaa, kun mennään Saksaan, Ruotsiin tai Slovakiaan. Aina kun tulet kotiin, ajattelet, että voi vitsi olisi siistiä olla ulkomailla koutsina.
– SM-liigaa olen jo paljon nähnyt, vaikka totta kai sarjassa on kiinnostavia seuroja ja hyvä meininki, kaikki pyrkivät koko ajan eteenpäin. Suomessa on hyviä juttuja, ja osassa olisi hienoa olla mukana.
Kangasalusta huomauttaa, että valmentajan pesteihin tarvitaan myös sattumaa ja tuuriakin, että on juuri vapaana, kun jossain satttuu avautumaan sopiva paikka.
– Tämä on siinäkin mielessä erikoinen ammatti, että tänään mietit tuota, niin huomenna toteutunut juttu voi olla jotain ihan toista. Pitää mennä vähän sinne, minne virta vie – toki järjen kanssa.
