SM-liigan pikkuseura jauhaa myllystään hurjalla tahdilla NHL-pelaajia – kultaleijonan sopimus toi lisää mainetta ja rahaa: "Olemme harmaalla alueella"

KalPan Eetu Luostarinen palasi pettyneenä vuoden 2018 nuorten MM-kisojen leiriltä. Hän tippui katkerasti viimeisten joukossa joukkueesta. 

Luostarinen tuli valmentajien juttusille KalPan liigajoukkueesen pukukoppiin nuolemaan haavojaan. Valmentajat lohduttivat, loivat uskoa. 

– Vuoden päästä olet Venäjän EHT-turnauksessa, etkä tipu enää maajoukkuejoukkueesta, päävalmentaja Sami Kapanen sanoi suojatilleen. 

Luostarinen ei tainnut ihan täysin vielä uskoa, että Kapasen sanat voisivat olla totta, mutta hän sopi uudesta tavoitteesta. 

Sitten alkoi työ. Luostarinen oli vireessä heti tammikuun alussa JYPiä vastaan, kun hän iski hattutempun. 

Kuinka ollakaan, Luostarinen oli mukana Venäjän EHT:llä tällä kaudella. 

LUE MYÖS: Ässien tähtihyökkääjän uusi seura varmistui – siirtyy Ruotsin SHL:ään

Hän murtautui MM-joukkueeseen, voitti mestaruuden ja solmi NHL-sopimuksen Carolina Hurricanesin kanssa. 

Kaksi viime kautta KalPan apuvalmentajana työskennellyt Marko Tuomainen heruttelee hyvillään Luostarisen tarinaa. 

– Kyllä tuollaiset jutut lämmittävät. Se on iso syy, minkä takia itse valmennan. Saa nähdä pelaajien kehityksen nuorista miesten pelien kautta huipulle asti, Tuomainen sanoo. 

KalPasta NHL-sopimukseen: 

2018-19 Otto Leskinen, Montreal Canadiens
Eetu Luostarinen, Carolina Hurricanes

2017-18 Juuso Riikola, Pittsburgh Penguins, Alexandre Texier, Columbus Blue Jackets

2016-17 Joonas Lyytinen, Nashville Predators

2015-16 Jonne Tammela, Tampa Bay Ligtning

2014-15 Kasperi Kapanen, Toronto Maple Leafs

2013-14 Henri Kiviaho, Dallas Stars

* Edellinen kausi KalPassa, nimi, NHL-seura

NHL-sopimuksia vuodesta toiseen

SM-liiga on profiloitunut laadukkaaksi kasvattajasarjaksi, vaikkei sarja sillä statuksella julkisesti juuri patsastelekaan. KalPa on hyvä esimerkki keskikokoisesta liigaseurasta, joka tekee erinomaista kasvatustyötä. 

KalPasta on ponnistanut kuuden viime kauden jälkeen NHL-sopimuksia (kts. oheinen taulukko).

Lisäksi rekordiin voi laskea Artturi Lehkosen, joka lähti Turusta Kuopioon kehittymään ja teki kahden Frölundan vuoden jälkeen NHL-sopimuksen Montreal Canadiensin kanssa. MM-joukkueen puolustaja Niko Mikkola nousi KalPassa liigapakiksi ja teki yhden Tappara-vuoden jälkeen diilin St. Louis Bluesin kanssa. 

Alexandre Texier teki NHL-diilin Columbus Blue Jacketsin kanssa jo viime kesänä, mutta hän käytti "liukumamahdollisuuden", pelasi hyvän kauden KalPassa ja lähti auttamaan Blue Jacketsia vielä loppukaudeksi.  

LUE MYÖS: Pelicansilta erikoinen julkaisu uudesta hankinnastaan – mainosti pelaajan tappelutaitoja

Monet SM-liigaseurat hehkuttavat pelaajakehitystavoitteillaan, mutta KalPa on yksi niistä seuroista, jotka ovat todistettavasti siinä onnistuneet. Pelaajien tuottaminen parempiin sarjoihin on kirjattu seuran strategiaan. 

Kaikki NHL-sopimuken tehneet eivät toki ole luoneet uraa "tarunhohtoisessa", mutta sopimusten määrä on yksi vakuuttava mittari laadukkaasta työstä ja suunnitelmallisuudesta. 

Urallaan 831 NHL:n runkosarjaottelua pelannut Sami Kapanen työskenteli päävalmentajana kahtena viime kautena. Sitä ennen hän työskenteli päävalmentaja Pekka Virran apuna. 

Kapanen jos joku on luottanut aina rajun työnteon voimaan – sekä pelaajana että valmentajana. 

Kun Kapanen totesi ensimmäisen päävalmentajakauden jälkeen pelajien laukaisutaidon puutteelliseksi, hän ei kaivanut omistajana omasta pussistaan lisää rahaa maalitykkiin. Hän pani pelaajat ampumaan kesällä enemmän kiekkoja. 

Itsekin NHL:ssä pelannut Marko Tuomainen näki läheltä Kapasen työskentelyn. 

– Sami osaa pukea ajatukset hyvin sanoiksi. Hän näkee mihin pelaajilla on mahdollisuudet pyrkiä. Kapasella on paljon NHL-taustaa, ja hän tietää mitä huipulle nouseminen vaatii, Tuomainen kehuu. 

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Pelaajapolku kuntoon

Hyvät treeniolot ja osaavat valmentajat ovat tärkeitä, mutta vain osa pelaajakehitystä. Urheilujohtaminen käsitetään usein rekrytoinin synonyymiksi, vaikka oikeasti kyseessä on paljon laajempi tehtävä. Tai ainakin pitäisi olla. 

Pelaajapolun takaaminen on yksi varsinkin pienten ja keskinuurten liigaseurojen tärkeimmistä asioista. Tai ainakin pitäisi olla. 

Juniorityö on SM-liigaseuran vastine NHL:n varaustilaisuudelle. Näistä omista "varauksista" ei ole hyötyä, jos he lipsahtavat 18-vuotiaana kilpailijoihin, kun omassa seurassa ei ole mahdollisuutta pelipaikkaan. 

KalPassa on tehty töitä pelaajapolun terävöittämiseksi. Rooliodotuksia ei ole tehty vain seuraavaksi kaudeksi, vaan myös sitä seuraavaksi kaudeksi. 

Tuomainen nostaa esimerkiksi Otto Leskisen, joka teki kauden päätteeksi tulokassopimuksen Montreal Canadiensin kanssa. 

– Vuosi sitten olimme hänen kanssaan hyvin maltillisia ja keskityimme puolustuspelin kehittämiseen. Kun Matthew Maionelle kaivattiin paikkaajaa, emme etsineet korvaajaa ulkopuolelta. Leskisellä oli tarjolla hyökkäävämpää roolia, jota hän oli pelannut aiemmin junnuissa, Tuomainen taustoittaa. 

LUE MYÖS: KalPan jättävän hyökkääjän uusi seura selvisi – siirtyy Ruotsin pääsarjaan

Tuomainen tähdentää, että KalPassa halutaan pelaajien säilyttävän oman identiteettinsä. 

– Haluamme kehittää myös pelaajien vahvuuksia, ei vain heikkouksia. Samalla ne heikkoudetkin kehittyvät, Tuomainen järkeilee. 

(Juttu jatkuu kuvan alla)

"Nuoret eivät kehity häviämällä"

Lätyllä on kaksi puolta. Se voi näyttää maukkaalta päältä, mutta pohjasta nousee savu. 

Monet pienemmät liigaseurat palkkaisivat riemusta kiljuen valmiita EHT-tason pelaajia, mutta taloustilanteen takia seuran on puolittain pakko profiloitua kasvattajaksi. 

Eikä pelaajien kasvattamisesta parempiin sarjoihin saa sarjataulukkoon yhtään pistettä. Niin paljon kuin hyviä asioita Kuopiossa tapahtuukin, viime kausi oli pelillisesti iso pettymys, sillä KalPa jäi ulos pudotuspeleistä. 

Tuomainen myöntää, että budjetti asettaa raamit KalPan kaltaiselle seuralle. 

– Olemme harmaalla alueella, hän kuvailee. 

– Eivät nuoretkaan kehity häviämällä. Kyllä pelaajistossa pitää olla tietty balanssi. Joukkueessa pitää olla kokeneempia pelaajilta, joilta voi imeä oppia. 

(Juttu jatkuu kuvan alla)

KalPakin harkitsee urheilutoimenjohtajaa

KalPan pelaajabudjetti oli päättyneellä kaudella 1,9 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Toni Saksman myöntää, että budjetti ylittyi jonkin verran loppukauden vahvistuksien takia. 

KalPan juhannuksen aikohin julkistettavasta tilinpäätöksestä on tulossa kuitenkin kolmas peräkkäinen plusmerkkinen. NHL-korvaukset ovat tuoneet satojatuhansia budjetoimattomia lisäeuroja kassaan. Esimerkiksi Luostarisesta KalPa sai 260 000 dollarin eli noin 234 000 euron korvauksen. 

Saksmanin mukaan kärsivällisyys on ollut yksi KalPan avainsanoista. 

– En usko vahinkoihin ja sattumiin. KalPassa on tehty hyvää työtä jo pidemmn aikaa, hän sanoo. 

KalPa pystyy nostamaan ensi kauden pelaajabudjettia reiluun kahteen miljonaan, mutta joukkuetta ei ole tarkoitus edelleenkään ostaa tukkoon. KoskaJaakko Rissanenkin käytti ulkomaanoption, KalPa hakee vielä 2–3 pelaajaa ensi kauden joukkueeseen. 

Valmentajapuolelle tuli iso muutos, kun Kapanen tarttui Luganon täkyyn. Päävalmentajaksi nousi oman seuran sisältä Tommi Miettinen, jolta löytyy päävalmennuskokemusta KalPan A-nuorista ja farmijoukkue IPK:sta. Muu valmennustiimi säilyy samana. 

LUE MYÖS: Kärpiltä kova kaappaus! Lukon kärkipakki siirtyy Ouluun

– Sami jätti isot saappaat, mutta päätöstä helpotti, että Miettinen tulee omasta seurasta, Saksman sanoi. 

KalPa on SM-liigan harvinaisuus, sillä joukkuee on hajauttanut urheilutoimenjohtajan tehtävät monelle eri ihmiselle. Ryhmään kuuluvat pelaajakoordinaattori Janne Kekäläinen, Saksman ja valmennustiimi. 

Saksman kuitenkin vihjailee, että KalPakin alkaa olla valmis siirtymään urheilutoimenjohtajamalliin. 

– Asia etenee ensi kaudella. Itse ainakin suhtaudun urheilutoimenjohtajan nimittämiseen positiivisesti.