Itä-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi 56-vuotiaan naisen harvinaisessa henkirikosjutussa aiemmin tällä viikolla. Poliisi salailee juttuun liittyviä rikospaikkakuvia.
Nina Tellervo Schestihin oli oikeuden mukaan tappanut miesystävänsä ampumalla tätä suuhun ja yrittänyt sitten lavastaa kuoleman itsemurhaksi. Henkirikos tehtiin .22 LR -kaliiperin Colt-pienoisrevolverilla. Schestihin oli perinyt aseen isältään, mutta hänellä ei ollut siihen lupia.
Nainen kiisti henkirikoksen ja väitti miehen ampuneen itsensä, mutta oikeuden mukaan naisen syyllisyydestä ei jäänyt järkevää epäilyä. Naisen kertomus oli muuttunut rikosprosessin aikana useampaan kertaan ja kertomukset olivat ristiriitaisia.
Nainen määrättiin taposta ja ampuma-aserikoksesta 9 vuoden ja 10 kuukauden mittaiseen vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
MTV sai salaiset valokuvat
Oikeusjutun myötä on tullut julkiseksi tapauksen esitutkintamateriaali. Asiakirjoihin lukeutuvat muun muassa rikospaikalta otetut valokuvat – paitsi, että tiedotusvälineille poliisi ei ole halunnut näitä kuvia luovuttaa.
Medialle toimitetun esitutkintapöytäkirjan rikospaikkakuvista valtaosa on salattu suurin mustin palkein.
Osa poliisin tekemistä salauksista asettuu outoon valoon, sillä MTV Uutiset sai valokuvat haltuunsa toista kautta, oikeuslaitokselle tehdyllä tietopyynnöllä.
Käräjäoikeus ei salannut valokuvia, ja samoja kuvia esiteltiin julkisesti myös henkirikosjutun oikeudenkäynnissä. Kuvat olivat oikeusjutun kirjallisia todisteita.
Lue myös: Sipoolaisnainen yritti lavastaa miesystävänsä tapon itsemurhaksi – myös aiemman miesystävän kuolemassa erikoinen itsemurhaväite
Kuva luodista paljastaa liikaa yksityiselämästä?
Poliisi on salannut kuvia viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain, eli julkisuuslain nojalla. Salauksissa viitataan etenkin lain 24. pykälän 32. kohtaan.
Kyseisen lainkohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat tietyin poikkeuksin asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön poliittisesta vakaumuksesta, tietoja henkilön yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä taikka tietoja henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajanharrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista.
Kyseisen lainkohdan perusteella on salattu muun muassa kuva henkirikoksessa käytetyn aseen luodista. Mitä todennäköisimmin kyse on juuri surmaluodista.
Kyseisessä kuvassa näkyy lytistyneen luodin lisäksi vain lattiaa, pieni osa jonkin huonekalun puisesta jalasta sekä lattialla olevia karvoja.
Kuva ei kerro käytännössä mitään henkirikoksen osallisista. Tai ainakaan mitään heidän mielipiteistään, elintavoistaan, osallistumisestaan yhdistystoimintaan, vapaa-ajanharrastuksistaan tai perhe-elämästään. Henkilökohtaisista oloistakaan ei kuvan perusteella voi paljoa päätellä.
Salattujen kuvien joukossa on niin ikään kuva, jossa näkyy henkirikoksessa käytetyn aseen patruunoita makuuhuoneen pöydän laatikossa.
Laatikossa oli patruunoiden lisäksi vain satunnaista irtotavaraa, kuten muutama johto, kynä ja lasilautanen. Nämäkään eivät paljoa kerro.
Lisäksi on salattu kuvia asunnon olohuoneesta, jossa henkirikos käräjäoikeuden mukaan tapahtui, sekä kuvia henkirikoksen jäljistä ja myös muualta asunnosta. Salaisiksi katsottiin myös kuvat, joissa poliisi oli tehnyt mallinnuksia, eli rekonstruktioita siitä, miten henkirikos olisi voinut tapahtua.
Käräjäoikeus eri linjoilla
Salattuja kuvia on runsaasti. Mustattujen kuvien joukossa on jopa kuva asunnon jääkaapin sisällöstä.
Oikeudenkäynnissä syyttäjä käytti jääkaappikuvaa pönkittämään käsitystä siitä, ettei henkirikoksen uhriksi ollut mies ollut vaikuttanut itsetuhoiselta ennen kuolemaansa.
Pariskunnan jääkaappikin kun oli lastattu täyteen, vaikka tapposyytteen saanut nainen oli rikosprosessin aikana väittänyt miehen tehneen itsemurhan.
Käräjäoikeus soveltaa lakia oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa. Käräjäoikeuden mielestä jääkaappikuvassa, kuten muissakaan asunnosta otetuissa ei ollut mitään salattavaa.
Julkisuuslakia soveltava poliisi näki toisin.
Poliisin salauksille laajempaa kritiikkiä
Poliisin tapa tulkita julkisuuslakia on saanut viime vuosina paljon kritiikkiä. Poliisia on kritisoitu tarpeettomista salauksista ja lain ylitulkitsemisesta.
Poliisi päätti taannoin esimerkiksi salata United Brotherhood -liivijengiä koskevasta esitutkintamateriaalista kaikkien jengin jäseniksi epäiltyjen nimet jengiläisten yksityisyydensuojaan vedoten.
Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) mukaan KRP toimi lainvastaisesti. KHO kuitenkin huomautti, että julkisuuslain kohdan nojalla tehtävät salaukset on aina ratkaistava tapauskohtaisesti.