MTV Urheilun asiantuntija Petteri Sihvonen kirjoittaa Jokereista ja sen iskukyvystä silmällä pitäen jatkoa tämän jälkeen, kun ensimmäinen pudotuspelisarja Lokomotiv Jaroslavlia vastaan venyy ainakin sarjan kuudenteen otteluun.
Jokerit oli marssia tyylikkäästi jatkoon yli Lokomotiv Jaroslavlin KHL:n pudotuspelien ensimmäiseltä kierrokselta – tai siltähän se näytti. Sarjan 3-0 johto kääntyi dramaattisesti, kun ensin helsinkiläiset saivat selkäänsä Jaroslavlissa ja heti perään eilen Helsingissä.
Kamalinta on se, että Jokereiden ongelmat sarjan sisällä ovat lähinnä itseaiheutettuja. On suuri mysteeri, miksi muutoin vahvana pelillisenä kollektiivina esiintyvän Jokereiden joidenkin pelaajien pelikuri pettää ja näyttäytyy aivan turhina jäähyinä.
Samalla, kun joukkue jauhaa peliään rauhallisena ja määrätietoisena, jostain ilmaantuvat jotkut tomppelit tyyliin Nicklas Jensen ja Peter Regin silmittömine, täysin turhine jäähyineen. Kokeneiden pelaajien pitäisi ymmärtää, että heidän toilailunsa voi merkitä katastrofia koko seuralle. Päävalmentaja Lauri Marjamäen housuissa laittaisin ainakin toisen noista kyseisistä sankareista sivuun seuraavasta ottelusta. Siinä olisi ratkaiseva viesti muulle joukkueelle, missä mennään, mistä kiikastaa.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Peter Reginin pelikurissa on korjattavaa, näkee Petteri Sihvonen.
Seuraava vastustaja – Pietarin SKA – olisi kaadettavissa
Seuraavaksi vastaan – jos tässä tohtii edes mennä asioiden edelle, ei ehkä pitäisi – asettuisi KHL:n suurseura Pietarin SKA, joka ei tällä kaudella ole aivan sellainen tähtinippu kuin aiemmin. SKA on, tosi sanoen, keskellä pelaajiston nuorennusleikkausta, mikä avaisi Jokereille kaikkien aikojen sauman pärjätä pietarilaisille. Jokereiden pelaajisto on helsinkiläisten mitassa varsin kokenut, mutta ei sittenkään ikäloppu.
No, ensin pitäisi kyetä ottamaan yksi voitto Lokomotivista.
Ymmärtääksemme Jokereiden tämän hetken hyvää pelillistä virettä – pois lukien yksittäisten pelaajien pelikurin puute – on tehtävä selväksi, ettei kyse sinänsä olen pelaamisen viime aikaisesta vireestä vaan myös siitä, että määrätyiltä osin Jokerit pelaa eri pelikirjaa kuin vuosi sitten.
Minun papereissani päävalmentaja Marjamäki on varsin viisaasti ottanut taka-askeleita niistä pelitavallisista linjauksistaan, joihin hän ajautui pipariksi menneellä Leijonien päävalmentajakaudellaan. Vielä viime sesongilla Jokerit pelasi hajanaiselle viisikolla eri rytmien puolesta hyvin vähäkalorista lätkää. Oli pelin pakottamista, kenttätasapaino horjui hyökätessä, oli repivää kiekotonta hyökkääjää, hyökkäyksien lähtöjä ei ollut lupa lähteä pysähdyksistä ja niin edelleen.
Marjamäki on aina ollut erinomainen koutsi organisoimaan puolustuspeliä – edellyttäen, että pelaamisen hyökkää-puolusta-hyökkää -virtausjatkumo on ollut kunnossa. Nyt se on sitä verrattuna viime kauteen, jolloin heikko hyökkääminen vaikeutti kaukalon keskustan puolustamista, mikä on marjamäkeläisessä ajattelussa pyhä asia.
Tärkeää on myös se, ettei Marjamäen ole tarvinnut määräänsä enempää turvata konstikkaisiin pelisuunnitelmiin, pelaaminen on perustunut visusti määrätyssä raamissa ilman ylilyöntejä.
Joukkue ensin
Pidän luvalla sanoen erinomaisena asiana sitä, että Jokerit on onnistunut hyökkäämisen tuloksenteossa todella laajalla rintamalla Lokomotivia vastaan. Ja jos ei oteta lukuun tähtipakki Mikko Lehtosta, Jokerit on tällä hetkellä todellinen kollektiivi. Joukkue vyöryy mukavasti neljällä sylinterillä.
Jokereiden menestys KHL:ssä tänä keväänä ja muulloinkin edellyttää ennen muuta sitä, että mahdollisimman moni pelaaja Jokereista pelaa laadukkaalla tasolla peruspelikirjasta itseluottamuksen saaden. Nyt sellaisia merkkejä on ollut ilmassa.
Oikeastaan hyviä merkkejä Jokereiden tekemisestä voi haistella nelosketjun suunnalta, siinä parivaljakko Antti Pihlström ja Marko Anttila kera Ahti Oksasen on päässyt oikealla hetkellä hyvään lyöntiin. On erinomainen asia, jos joukkuettaan johdetaankin hieman nurinkurisesti vitjojen syvyydestä eikä vain kärjestä.
Jokereissa on juuri nyt jotakin samaa kuin Jukka Jalosen Leijonissa viime keväänä. Tai ainakin jokin vastaava on kuin tulemisen tilassa, jos vain jatkossa pelaajien pelikuri pitää paremmin läpi linjan.
Kun kiekko on meillä, se ei ole heillä
Jalosesta tuleekin pakottamatta mieleen se malli, jolla suomalaiset ovat tavanneet lyödä venäläiset: On syytä ajatella kiekkokontrollin pelaaminen paljolti puolustuspelaamisena, kun kiekko on meillä, se ei ole heillä. Jos Jokerit saa sauman vähänkin piilottaa kiekkoa oman maalinsa taakse, se on tehtävä visusti ja niin usein kuin suinkin.
Oi kunpa Jokerit pääsisi koettamaan tuota konstia SKA:ta vastaan.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Lauri Marjamäen valmentama Jokerit johtaa Lokomotiv-sarjaa vielä 3-2-voitoin.
Jos Jokerit onnistuu hyökkäämään niin, että se saa pidettyä kiekkoa itsellään sekä omalla alueella että hyökkäysalueella, ja keskialue ylittyy raittiisti lyhyin syötöin, voi Jokerit haastaa KHL:ssä tällä hetkellä minkä tahansa joukkueen hyvällä itseluottamuksella.
Jokereiden ei tarvitse olla huolissaan erikoistilannepelaamisesta eikä maalivahtipelistä. Näen, että ne kyllä hoituvat, jos peruspeli viidellä viittä vastaan on kunnossa.
Jokereiden peruspelivire on nyt niin hyvä, että se kyllä riittää Lokomotivin kaatamiseen. Toisaalta kuusi tai seitsemän peliä pitkä sarja kyllä setvii joukkueiden välisen paremmuuden esiin. Jokerit joutaakin aloittaa kesälomansa, jos sen piirissä pelaa kauden tärkeimmällä hetkellä pelaajia, jotka eivät saa tunteitaan ja huolellisuuden tasoaan sellaiseen kuriin, mitä voittaminen vaatii.
