Seppo Tiitinen puhuu vihdoin "Tiitisen listasta" uutuuskirjassaan: "En kerta kaikkiaan muista yhtään nimeä – tuskin muistamisen arvoistakaan"

Lue myös:

Tähtitieteellinen loppulasku: Eduskunnan 100-vuotisviinien hinta nousi yli kymmenkertaisesti – 5,80 euron viinin hinnaksi tuli lopulta 79 euroa pullo!

Toimittaja Pekka Ervasti ja Seppo Tiitinen avaavat kirjassaan "Tiitinen – Vakoilijoita ja veijareita" myös paljon kohua herättäneen Tiitisen listan salaisuutta. Tiitisen mukaan listasta on tullut merkitystään huomattavasti suurempi asia.

Hän valottaa tapahtumien kulkua ja sitä kuinka he presidentti Mauno Koiviston kanssa päätyivät jättämään listan nimien tutkimisen ja hautaamaan asian Suojelupoliisin kassakaappiin.

Tiitinen kertoo näyttäneensä Koivistolle heinäkuussa 1990 Länsi-Saksan tiedustelupalvelulta saamaa 18 nimen listaa. Kyse oli vihjelistasta, johon oli luetteloitu Itä-Saksan turvallisuusministeriön agentin kontakteista Helsingissä. Yhteistyön luonteista ei ollut tarkkaa selvitystä.

Tiitinen oli itse päätynyt ratkaisuun, ettei tutkintakynnys asiassa ylittynyt. Presidentti Koivisto oli ollut samaa mieltä ja Tiitinen oli päättänyt sulkea listan Supon päällikön kassakaappiin kertomuksensa mukaan odottamaan seuraajaansa.

"En kerta kaikkiaan muista"

Vuosina 1978-1990 Supon päällikkönä työskennellyt Tiitinen sanoo ettei muista kyseiseltä listalta yhtäkään nimeä.

– On myös hyvin vaikea kuvitella, että en pystyisi palauttamaan mieleeni yhtään nimeä, jos siellä olisi ollut jotakin muistamisen arvoista. Listan nimet eivät sanoneet minulle kerrassaan mitään, Tiitinen muotoilee.

– Pidän hyvin epätodennäköisenä, että siinä olisi ollut ainoatakaan merkittävää henkilöä politiikan saralta, Tiitinen jatkaa.

Tiitinen puolustautuu syytöksiltä, että hän suojelisi toiminnallaan sen aikaisia kovan luokan poliitikkoja.

– Voin kuitenkin melkoisella varmuudella sanoa, että jos (Kalevi) Sorsan (sd.) nimi olisi ollut listalla, muistaisin sen. Sama pätee Tarja Halosen (sd.) kaltaisiin valtakunnan tason poliitikkoihin.

"Se näkee, joka elää"

Listan julkaisemisesta on käyty kiivastakin keskustelua ja sitä on vaadittu monien tahojen toimesta. Viimeksi tammikuussa listan tutkimiskäyttöön haettiin lupaa, mutta se evättiin.

Myös Tiitinen muistuttaa, että hänen seuraajansa ovat voineet tehdä listan suhteen mitä haluavat, mutta kukaan ei ole asiassa edennyt millään tavalla.

Tiitisen mukaan listasta nousseella kohulla on kaiken kaikkiaan koko Suomen tiedustelutoiminnan kannalta kyse aivan sivuseikasta.

– Suomen vastavakoilun päärintamasuunta on aina ollut sama ja tunnettu. Vastapeluri – Neuvostoliitto ja sen seuraajavaltio – on aina halunnut hoitaa tiedustelunsa Suomessa omin voimin. Siinä ei ole pikkuapureita eli liittolaismaita tarvittu, Tiitinen napauttaa.

250-sivuisessa kirjassaan Tiitinen käsittelee mystistä listaa vain muutaman sivun verran. Hän päättää kappaleen toteamalla, että uskoo listan tulevan julki vasta vuonna 2050, jolloin asiakirja tulee julkiseksi.

– Se näkee, joka elää, nyt 70-vuotias Seppo Tiitinen sanoo.