Jussi Herlin: Onnellisin kansa -palkinto pahinta, mitä Suomen yhteiskunnan kehitykselle on käynyt

Herlin osallistui keskusteluun siitä, miten tasa-arvoistaa kaikkien mahdollisuuksista hakeutua korkeakouluopintoihin sosioekonomisista taustoista riippumatta.

Jussi Herlin on Koneen hallituksen varapuheenjohtaja ja Suomen rikkaimman miehen Antti Herlinin poika. SuomiAreenan keskustelussa hän edusti Konetta ja teknologiateollisuutta yleisemmin.

– Sanotaan se nyt ääneen. Suomessa kaikilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia korkeakoulutukseen tai työelämässä muutenkaan, Herlin toteaa.

Lue myös: Yli 53 000 sai opiskelupaikan korkeakoulujen toisessa yhteishaussa

Saako onnellisuusvertailu hanskat putoamaan?

Herlin kuvailee tilannetta valtavaksi ongelmaksi ja haasteeksi sekä kansantaloudelle että oikeudenmukaiselle yhteiskunnalle. Esimerkiksi teknologiateollisuudella on kroonistuva osaajapula, jonka vuoksi ala toivoo keinoja saada kaikkien ihmisten osaaminen käyttöön.

– Pahin asia, mitä Suomen yhteiskunnan kehittymiselle on tapahtunut on se, että olemme saaneet monta kertaa peräkkäin tämän maailman onnellisin kansa -palkinnon, joka tuntuu siltä, että valmis, nyt ei kannata muuttaa mitään, Herlin sanoi.

– Me tarvitaan sellaista ajattelua, että on hirveän paljon tehtävää, koska vielä on ihan todella paljon tehtävää, hän jatkaa.

Lue myös: Ammattikoululaiset pärjäävät ammattikorkeakoulujen valintakokeissa ylioppilaita huonommin

Osa "ostaa" itselleen opiskelupaikan

Keskustelussa nousee esille, että yksi yhtenäisiä mahdollisuuksia opiskelupaikan saamiseen rapauttava ilmiö on se, kuinka maksullisen valmennuskurssin käyneillä on parempi mahdollisuus päästä sisälle suosittuihin opinahjoihin. Vähävaraisempien perheiden vesoilla ei tätä mahdollisuutta samalla tavalla ole.

Herlin pitää tilannetta ongelmana.

– Kun itsekin hain kauppakorkeakouluun 2006, menin valmennuskurssille. Siitä oli minulle varmasti hyötyä ja olen varma, että se auttoi minua pääsemään sisään. Eli tietyllä tavalla ostin itselleni opiskelupaikan, hän kärjistää.

Herlin on huolissaan ilmiön jakavan ihmisiä entisestään heidän lähtökohtiensa perusteella.

– Se alkaa muodostaa kahden kastin porukkaa. On ne, jotka voivat käyttää rahaa siihen isot määrät ja helpottaa sisäänpääsyä, ja ne, jotka eivät voi, hän toteaa.

Herlin peräänkuuluttaa korjaavia toimenpiteitä yhteiskunnallisella tasolla mahdollisuuksien tasa-arvon mahdollistamiseksi. Se vaatii hänen mukaansa ajattelun vinoumien tunnistamista ja sen huomaamista, miten erilaiset yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat yksilöiden mahdollisuuksiin.

Lue myös: Tutkimus todistusvalinnan kasvattamisesta: Moni ei ota korkeakoulupaikkaa vastaan, 19-vuotiaiden osuus on kasvanut