Nuoriso on nykyään kunnollista – mitä nykyvanhemmat tekevät oikein?

Tällaisiin kysymyksiin vastaillaan paljon Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) vanhempainpuhelimen palveluissa. Monet nykyvanhemmat ovat hyvin kiinnostuneita nuortensa tunteista ja hyvinvoinnista, kertoo MLL:n auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki.

– Huolet ovat erilaisia. Yhdistävä tekijä meidän näkökulmastamme on, että vanhempi kokee olevansa niiden kanssa yksin.

Myös Väestöliitto on huomannut, että nykyvanhempia kiinnostaa entistä enemmän lastensa tunne-elämä.

Moni suomalainen on kasvanut keskellä välttelevää tunnemaailmaa, jossa kiintymyssuhteet ovat voineet jäädä etäisiksi. Nykyvanhemmat ymmärtävät tämän. Heillä on enemmän valmiuksia hyödyntää tunnetaitoja kasvatuksessa kuin heidän omilla vanhemmillaan oli, sanoo Väestöliiton vastuuasiantuntija Minna Oulasmaa.

– He ovat tunnistaneet omien vanhempiensa kasvatustavat ja haluavat tarjota lapsilleen enemmän läsnäoloa, läheisyyttä ja tunteiden pukemista sanoiksi.

Vähemmän rikoksia ja alkoholia

Tutkimusten valossa nuoret viettävät mielellään aikaa perheensä kanssa. He tekevät aiempaa vähemmän rikoksia ja käyttävät entistä vähemmän alkoholia. Koulupudokkaidenkin osuus on laskenut.

Moni seikka vihjaa, että nuoret ovat entistä kunnollisempia. Kyräilevä, tappeluihin osallistuva nuori kapinallinen on väistymässä historiaan ja sivullisetkin saavat tuntea olonsa nuorten joukossa turvalliseksi.

Joten mitä nykyajan kasvattajat tekevät oikein?

Entistä useampi nuori kokee kyselyjen mukaan, että huoltajille on helppo puhua vaikeistakin asioista. Tästä Tatjana Pajamäki soisi vanhemmille kiitosta.

– Monet vanhemmat ovat suhteessa nuoriin aiempaa enemmän auki ja vastaanottavaisia. Se on hienoa, mutta samalla se on kuormittavaa.

Pajamäki tulkitsee, että osin tästä juontuu puhe vanhemmuuden rankkuudesta.

– Vanhempana on aika paljon helpompaa, jos lapset kertovat vain asioista, jotka menevät putkeen.

Yhteiskunta jakautuu tässäkin. Ongelmat ja ahdistukset kasautuvat yhä enemmän tietyille nuorille ja perheille.

– On nuoria, jotka haluaisivat olla perhekeskeisiä, mutta eivät voi valita niin, Pajamäki sanoo.

Isovanhemmatkin haluavat oppia tunteista

Sukupolvien väliset kasvatuserot saattavat ajaa vanhemmat ja isovanhemmat törmäyskurssille. Minna Oulasmaa hoitaa sukupolvien välisiä sovitteluja Väestöliitossa.

– Itsereflektio on isovanhemmille usein vaikeampaa kuin nuoremmille polville, Oulasmaa sanoo.

Isovanhemmatkin haluavat aikuisten lastensa ja nuorten parasta, keinot ovat vain erilaiset.

Lasten ja nuorten tunteet kiinnostavat vanhempia, koska maailma on muuttunut. Yhteiskunta on vähemmän hierarkkisempi muutenkin ja tunteista puhutaan muuallakin entistä enemmän, asiantuntijat sanovat.

Lapset itse kasvavat tunneälykkäiksi päiväkodista alkaen. Oulasmaa on huomannut, että heillä on aiempaa enemmän kykyä havainnoida toisten tunteita ja ilmaista omiaan sanoin.

Ahdistusta ja maailmantuskaa

Nuoret eivät kuitenkaan voi paremmin kuin ennen, sanoo Nuorisotutkimusseuran tilastotutkija Sami Myllyniemi.

Samaan aikaan kun ilmassa on hyviä merkkejä, ahdistus on lisääntynyt. Tulevaisuuden epävarmuus, ilmastonmuutos ja maailman poliittinen tilanne huolestuttavat nykynuoria.

Kun maailma on epävarma, koti saattaa tuntua entistä tärkeämmältä turvapaikalta, Myllyniemi sanoo. Siitä huolimatta hän ei ole varma, että nuoret olisivat aiempaa perhekeskeisempiä. Yhä harvempi mainitsee oman perheen perustamisen tärkeäksi tavoitteekseen.

Nuorison "kunnollisuus" on ollut trendi jo viimeiset parikymmentä vuotta.

– Syytä on moni miettinyt otsa rypyssä, Myllyniemi sanoo.

Kyse saattaa olla kulttuurin syvävirtauksista, ja siitä, että nykyään ei yksinkertaisesti ole "cool" näyttäytyä sekavana julkisesti. Sosiaalisen median aikana kaikki saattaa päätyä julki.

Ennen nuoriso tappeli kaduilla, nyt internetissä, Myllyniemi sanoo.

– Jos haluaa nähdä huonosti käyttäytyviä nuoria, se onnistuu kyllä menemällä nettiin.