"Helsingin henki" alkaa olla takuuvarma veikkaus presidentti Sauli Niinistön puheenvuorojen sisällöksi.
Maanantaina hän nosti termin esiin Kiovan Krim-foorumissa ja palasi teemaan laajemmin tiistaina puheessaan suurlähettiläspäivillä.
Helsingin vuonna 1975 kirjatut periaatteet ovat Niinistön mukaan yhä paras perusta Euroopan turvallisuusjärjestykselle. Alkuperäisen Ety-kokouksen isäntänä Suomella on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) tulevaisuudesta ja sen periaatteista erityinen vastuunsa, hän sanoi.
Lue myös: Presidentti Niinistö: EU:n pakolaispolitiikassa on häivähdys itsepetosta – "Uskottelemmeko noudattavamme vanhoja sopimuksia, mutta rakennamme piikkiaitoja?"
– Olisimme juhlavuonna (2025) mitä luontevin Etyj-puheenjohtaja. Kun Etyjin pääsihteeri (Helga Maria) Schmid myöhemmin tällä viikolla vierailee Helsingissä, tästä varmasti keskustellaan, Niinistö kertoi.
Tärkeiden periaatekirjausten ohella nyt tarvittaisiin Niinistön mukaan myös sitä luottamuksen ilmapiiriä, "Helsingin henkeä", joka mahdollistaisi keskustelut yli blokkirajan kuten 50 vuotta sitten.
Presidentti pyysi Suomen suurlähettiläitä viemään viestiä Helsingin hengestä eteenpäin ja tunnustelemaan asemamaissaan, miten ajatus otetaan vastaan.
– Onnistuessaan aloitteen määränpäänä voisi olla jopa Helsingin hengen huippukokous, Etyj-yhteydestä selvästi erillinen tapaaminen, jossa olisi riittävän kattava päämiesedustus eri maanosista. Tuloksena voisi olla sitoumus menettelyihin ja tapoihin, joilla pyrimme yhdessä ihmisvelvollisuuksiemme täyttämiseen, Niinistö visioi.
Lue myös: Presidentti Niinistö osallistuu Krim-kokoukseen Ukrainassa – ohjelmassa puhe ja kahdenvälisiä tapaamisia
Puheoikeus ilmastoasioissa edellyttää omia toimia
"Ihmisvelvollisuuksiksi" Niinistö listasi sodan ja rauhan kysymysten lisäksi vastaamisen pandemioihin ja teknologioiden haasteisiin sekä luontokatoon ja ilmastonmuutokseen. Näistä viimeksi mainittu on hänen mukaansa painavimpia.
Niinistön mukaan muun muassa tuoreen IPCC:n ilmastoraportin perusteella on selvää, ettei ilmastonmuutosta voi enää pysäyttää ja ettei nykymeno voi jatkua. Suomi ei hänen mukaansa voi ratkaista suuren mittaluokan ongelmaa yksin.
– Mutta uskottava puheoikeus näissä asioissa, mahdollisuus vaatia suuremmilta päästäjiltä voimakkaampia toimia – se edellyttää meiltä omia tekoja, Niinistö muistutti.
Hän kertoi osallistuvansa Suomen edustajana marraskuussa Glasgow'n ilmastokokouksen korkean tason vaiheeseen ja toivoo, että silloin viemisinä on "kouriintuntuvia näyttöjä" Suomen omista ilmastotoimista.
Suurlähettiläspäivillä niin ikään puhuneen pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan Skotlannin COP26-ilmastokokous on "syksyn todellinen ponnistus".
– Glasgow’n on oltava se kokous, joka kääntää kansainvälisen yhteisön puolentoista asteen polulle, Marin sanoi viitaten Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen.