Tutkija ei odota kokoukselta ihmeitä, mutta toivoo, että se katkaisee kansainvälisen ilmapiirin negatiivisen kierteen. Stubbin ehdottama turvallisuusneuvoston uudistaminen tuskin on realismia, vaikka tarve siihen ymmärretään.
Suurvaltojen eripura estää konflikteihin puuttumisen, kestävän kehityksen tavoitteet eivät etene toivotusti, eikä YK:n kipeästi reformia kaipaavia toimielimiä saada uudistettua.
Odotukset ovat matalalla ja haasteet valtavia, kun YK:n jäsenmaat kokoontuvat sunnuntaina ja maanantaina tulevaisuushuippukokoukseen. Toiveet ovat jopa niin matalalla, että tutkijan mukaan kokouksen tärkein anti saattaa olla se, että sellainen ylipäätään pystytään järjestämään.
Taustasyynä on kireä kansainvälinen ilmapiiri, jota ovat heikentäneet etenkin suurvaltakamppailu ja viime vuosien konfliktit. Ulkopoliittisen instituutin vt. apulaisjohtaja Katja Creutz sanoo, että kokous oli käytännössä pakko järjestää nyt, jotta tilanne ei menisi vielä huonompaan suuntaan.
– Jos valtioiden välinen eripura ei ole huonommalla tasolla tämän tapahtuman jälkeen, se on aina hyvä asia. Vaikka ei päästäisi ylöspäin, pysäytetään ehkä se sellainen negatiivinen kierre, Creutz sanoo STT:lle.
Tulevaisuushuippukokous oli alun perin tarkoitus järjestää jo vuosi sitten, mutta se lykkääntyi tälle vuodelle.
Creutzin mukaan pienet valtiot ovat osoittaneet suurvaltoja suurempaa innostusta huippukokousta kohtaan. Positiivista on hänen mielestään silti se, että Yhdysvaltain ja Kiinan kaltaiset suurvallat ovat olleet mukana valmistelemassa kokousta eivätkä ole aktiivisesti pyrkineet estämään sen työtä.
Askelmerkit tulevaisuuteen
Tulevaisuushuippukokouksen ajatuksena on tuoda YK:n jäsenvaltiot yhteen puhumaan yhä monimutkaisemmista haasteista, joiden kanssa maailma painii. Asialista on pullollaan isoja aiheita, mutta juhlavasta nimestä huolimatta koko tulevaisuutta ei ole tarkoitus päättää kerralla, Creutz sanoo.
Erityisesti kokouksessa pyritään vauhdittamaan kestävän kehityksen Agenda 2030:n toteutusta digitaalisten ratkaisujen avulla.