YK:n jäsenmaat ovat hyväksyneet tulevaisuussopimuksen, joka määrittää askelmerkkejä erilaisiin tulevaisuuden haasteisiin konflikteista ilmastonmuutokseen ja ihmisoikeuksiin.
Sopimus hyväksyttiin New Yorkissa järjestetyssä tulevaisuushuippukokouksessa Venäjän johtaman maaryhmän viime hetken vastustuksesta huolimatta.
Sopimuksessa maat lupaavat vahvistaa monenkeskistä yhteistyötä pysyäkseen mukana muuttuvassa maailmassa ja suojellakseen nykyisten ja tulevien sukupolvien tarpeita ja etuja jatkuvien kriisien keskellä. Siinä vaaditaan myös uudistuksia kansainvälisiin rahoituslaitoksiin ja YK:n turvallisuusneuvostoon.
– Uskomme, että on olemassa tie kohti valoisampaa tulevaisuutta koko ihmiskunnalle, asiakirjassa todetaan.
Sopimustekstin hyväksyminen viivästyi hetkellisesti Venäjän apulaisulkoministeri Sergei Vershinin esitettyä muutosehdotuksen, jossa korostettiin valtion sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatetta ja kehotettiin YK:ta välttämään päällekkäisiä toimia.
Venäjän ehdotusta tukivat sen liittolaiset Valko-Venäjä, Pohjois-Korea, Iran, Nicaragua ja Syyria. Muutosehdotus kuitenkin hylättiin selvin luvuin.
Tutkija: kokouksen järjestäminen tärkeää
Ulkopoliittisen instituutin vt. apulaisjohtaja Katja Creutz ei etukäteen odottanut kokoukselta ihmeitä, mutta piti tärkeänä, että tällainen kokous ylipäätään pystyttiin järjestämään nykyisessä kireässä maailmantilanteessa.
Suurvaltojen eripura estää konflikteihin puuttumisen, kestävän kehityksen tavoitteet eivät etene toivotusti, eikä YK:n kipeästi reformia kaipaavia toimielimiä saada uudistettua.
Odotukset olivat matalalla ja haasteet valtavia, kun YK:n jäsenmaat kokoontuvat tänään tulevaisuushuippukokoukseen. Toiveet olivat jopa niin matalalla, että Creutz arvioi etukäteen kokouksen tärkeimmäksi anniksi voivan jäädä sen, että sellainen ylipäätään pystyttiin järjestämään.
Taustasyynä on kireä kansainvälinen ilmapiiri, jota ovat heikentäneet etenkin suurvaltakamppailu ja viime vuosien konfliktit. Creutz sanoi, että kokous oli käytännössä pakko järjestää nyt, jotta tilanne ei menisi vielä huonompaan suuntaan.
– Jos valtioiden välinen eripura ei ole huonommalla tasolla tämän tapahtuman jälkeen, se on aina hyvä asia. Vaikka ei päästäisi ylöspäin, pysäytetään ehkä se sellainen negatiivinen kierre, Creutz sanoi.
Tulevaisuushuippukokous oli alun perin tarkoitus järjestää jo vuosi sitten, mutta se lykkääntyi tälle vuodelle.
Creutzin mukaan pienet valtiot ovat osoittaneet suurvaltoja suurempaa innostusta huippukokousta kohtaan. Positiivista on hänen mielestään silti se, että Yhdysvaltain ja Kiinan kaltaiset suurvallat ovat olleet mukana valmistelemassa kokousta eivätkä ole aktiivisesti pyrkineet estämään sen työtä.
Askelmerkit tulevaisuuteen
Tulevaisuushuippukokouksen ajatuksena on tuoda YK:n jäsenvaltiot yhteen puhumaan yhä monimutkaisemmista haasteista, joiden kanssa maailma painii. Asialista on pullollaan isoja aiheita, mutta juhlavasta nimestä huolimatta koko tulevaisuutta ei ole tarkoitus päättää kerralla, Creutz sanoi.
Erityisesti kokouksessa pyritään vauhdittamaan kestävän kehityksen Agenda 2030:n toteutusta digitaalisten ratkaisujen avulla.
Kokouksessa hyväksytty loppuasiakirja eli Pact for the Future -tulevaisuussopimus ei ole oikeudellisesti sitova.
– Siinä sovitaan seuraavista askelmerkeistä. Siinä ei tehdä isoja päätöksiä, ei uudisteta turvallisuusneuvostoa, ei luoda paljon mitään uutta, mutta sovitaan, mistä ja miten neuvotellaan tulevaisuudessa, Creutz kertoi ennen kokousta.
Yhtenä tavoitteena on Creutzin mukaan muistuttaa kansainvälisen järjestelmän pelisäännöistä ja uudelleen sitouttaa maita niihin. Yhteisen ponnistuksen onnistuminen voisi tuoda hengähdystaukoa huononevasta kansainvälisestä ilmapiiristä.
– Se, että eripurasta huolimatta saadaan aikaan loppuasiakirja, ehkä se antaa mahdollisuuksia luottaa toisiin enemmän jatkossa.
Tulevaisuussopimuksen ohella huippukokouksessa on tarkoitus hyväksyä tulevien sukupolvien julistus, joka määrittelee periaatteet velvollisuuksien täyttämiseksi tulevia sukupolvia kohtaan, sekä poliittinen digitaalisopimus, joka määrittelee periaatteet digitaaliselle tulevaisuudelle.
Turvallisuusneuvostoon ehdotettu uudistuksia
YK-järjestelmä on ollut viime vuodet vaikeuksissa. Etenkin turvallisuusneuvoston toiminta on ollut äärimmäisen tahmeaa, kun lännen ja Venäjän välit ovat heikentyneet rajusti. Turvallisuusneuvosto ei ole pystynyt käsittelemään keskeisiä konflikteja, kuten sotia Ukrainassa ja Gazassa.
Suomen presidentti Alexander Stubb ehdotti tällä viikolla Reutersin haastattelussa, että turvallisuusneuvostoon pitäisi lisätä viisi uutta pysyvää jäsenmaata – kaksi Afrikasta, kaksi Aasiasta ja yksi Etelä-Amerikasta. Tällä hetkellä pysyviä jäsenmaita on viisi: Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Britannia ja Ranska.
Stubb haluaisi myös eroon pysyvien jäsenten veto-oikeudesta. Presidentti toivoo myös, että neuvostosta pystyisi erottamaan hyökkäyssotaa käyvän maan.
Stubb itsekin sanoi ymmärtävänsä, että hänen ehdotuksensa ei välttämättä ole realistinen. Creutzin mukaan maiden kesken on kuitenkin melko vahva yhteisymmärrys siitä, että YK kaipaa reformeja.
– Yhteinen ymmärrys on enemmän ja enemmän se, että muutosta kaivataan, muuten YK ei vastaa tehtäviinsä. Turvallisuusneuvoston uudistushan on ollut sellainen ikuinen asia agendalla, mutta nyt on alkanut tulla enemmän konkreettisia ehdotuksia, Creutz sanoi.
Hänen mukaansa etenkin tarve saada Afrikalle pysyvä edustus neuvostoon hyväksytään laajasti. Yhdysvallatkin on kertonut olevansa valmis hyväksymään kaksi afrikkalaista valtiota pysyviksi jäseniksi – tosin ilman veto-oikeutta, joka kuuluu nykyisille pysyville jäsenmaille.
Uudistus saattaa vaatia Creutzin mukaan suurvaltasuhteiden lientymistä. Hän muistuttaa kuitenkin, että ehdotusten toteutumisen tiellä on muitakin haasteita. Afrikan maiden pitäisi päättää keskenään, mitkä maat saisivat paikat turvallisuusneuvostoon, mikä tuskin olisi yksinkertaista. Myös Brasilia, Intia, Saksa ja Japani ovat kampanjoineet pitkään saadakseen pysyvät paikat turvallisuusneuvostoon.
Vaikka turvallisuusneuvostoa ei nykyisessä maailmantilanteessa pystyttäisi uudistamaan, muille reformeille voi silti olla tilaa. Mailla on Creutzin mukaan yhteisymmärrys siitä, että YK:ta tarvitaan jatkossakin.
Kehittyvien maiden painotukset kiinnostavat
Tulevaisuushuippukokouksen jälkeen ohjelmassa New Yorkissa Yhdysvalloissa on jokavuotinen YK:n korkean tason viikko. Tiistaista alkaen kaikkien YK:n jäsenmaiden edustajat pitävät puheenvuoronsa yleiskokouksessa.
Creutz kertoo seuraavansa mielenkiinnolla, miten erilaiset maaryhmät painottavat puheissaan eri asioita. Länsimaat esimerkiksi painottavat oletettavasti Ukrainan sotaa, kun taas kehittyvien maiden G77-ryhmän valtiot saattavat puhua enemmän Gazan konfliktista.
Kehittyvien maiden johtajilla on muutenkin usein erilaisia painotuksia länteen verrattuna.
– Viime vuonna esimerkiksi Brasilia ja Intia nostivat esille tosi paljon kestävää kehitystä ja kehitysagendaa, kun taas länsimaiden puheissa ei keskitytä siihen.
Bidenin viimeinen, Stubbin ensimmäinen
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden puhuu yleiskokouksessa tiistaina, ja kyseessä on hänen viimeinen YK-puheensa presidenttinä.
– On mielenkiintoista nähdä, minkälaisen perinnön hän haluaa jättää. On puhuttu, että Biden haluaa nyt olla reformimyönteinen. Jo viime vuonna hän puhui eri reformeista. Jää nähtäväksi, jatkaako hän samalla linjalla.
Stubb puolestaan puhuu YK:ssa ensimmäistä kerta presidenttinä, kun Suomen puheenvuoro on ohjelmassa keskiviikkona. Creutz odottaa, että ainakin Ukraina nousee puheessa vahvasti esille.
– Jos hän seuraa edeltäjäänsä (Sauli Niinistöä), varmasti ilmastonmuutos ja luontoasiat jollakin tapaa nousevat esille. Mutta varmasti myös monenkeskisen yhteistyön rakenteet ja niiden tukeminen voivat olla agendalla.
Suomen valtuuskuntaan New Yorkissa kuuluvat Stubbin ohella ulkoministeri Elina Valtonen (kok.), ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) sekä sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).
Juttu päivitetty kauttaaltaan kello 18.46.