Entinen pääministeri Sanna Marin (sd.) ja presidentti Sauli Niinistö näyttävät olevan eri mieltä siitä, kuka avasi Suomen poliittisessa johdossa keskustelun Nato-jäsenyydestä. Marin kertoo tuoreessa kirjassaan ”Toivo on tekoja” tehneensä aloitteen Nato-keskustelun aloittamisesta pian Venäjän hyökkäyksen jälkeen, mutta saaneensa Niinistöltä tyrmäävän vastaanoton.
Entinen pääministeri Sanna Marin kertoo kirjassa Nato-kantansa muuttuneen jo yli vuosi ennen Venäjän laajamittaista hyökkäystä Ukrainaan.
Eduskuntavaalien aikaan 2019 SDP ja Marin vielä vastustivat Nato-jäsenyyttä samoin kuin useimmat muut eduskuntapuolueet ja kansan enemmistö.
Marin kertoo sanoneensa muuttuneen kantansa ensimmäistä kertaa ääneen tammikuun 2021 Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen keskusteltuaan kokousta seuranneiden avustajiensa kanssa. Eurooppa-neuvostolla oli etäkokous 21. tammikuuta 2021.
Marin sanoo kääntyneensä EU-asioista vastanneen alivaltiosihteerinsä Jari Luodon puoleen.
– Jari, sinähän olet Nato-miehiä, kertoo Marin kysyneensä.
Kirjan mukaan Luoto hymyili ja nyökkäsi vastaukseksi.
– Juttelimme tilanteesta ja etenkin siitä, miten SDP:n Nato-kantaa voitaisiin alkaa muuttaa – ensin olisi muutettava tiukan kielteinen kanta neutraaliksi, kunnes myöhemmin voisimme siirtyä kannattamaan Nato-jäsenyyttä, kirjoittaa Marin.
Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.
– Kun heräsin tuohon hirveään torstaiaamuun, tiesin jo, mikä Suomella oli edessä. Sotilaallisen liittoutumattomuuden aika oli ohi, ja joutuisimme ratkaisemaan Nato-kantamme sodan keskellä, kirjoittaa entinen pääministeri Sanna Marin.
Marinin mukaan ulospäin Suomen Nato-prosessi näytti tehokkaalta ja yhtenäiseltä, mutta todellisuus oli mutkikkaampi. Hän kertoo kokeneensa prosessin suurimman järkytyksen hetkensä keskustelussaan presidentti Sauli Niinistön kanssa pian Venäjän hyökkäyksen alkamisen jälkeen.
– Kun otin yhteyttä Niinistöön ja selostin, mitä arvelin olevan odotettavissa, yllätyin hänen reaktiostaan. Hän vastasi, että Nato-keskustelu oli eduskunnan tehtävä, kirjoittaa Marin kirjassa.
Marin kertoo menneensä Niinistön vastauksesta sanattomaksi.
– Presidentti vastasi asiasta yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. En onnistunut salaamaan pettymystäni hallituksen neljältä muulta johtajalta, kun selostin tilanteen heille Säätytalossa 28. helmikuuta. Tiesin, kuinka vaikeaa prosessin johtaminen olisi ilman kaikkien osapuolten täyttä sitoutumista asiaan, etenkin kun tunnelma Euroopassa oli äärimmäisen huolestunut ja räjähdysherkkä, kirjoittaa Marin.
Niinistö: Avasin itse Nato-keskustelun
Presidentti Sauli Niinistön suhtautumisesta Nato-jäsenyyteen on keskusteltu julkisuudessa ennenkin. Esimerkiksi vasemmistoliiton silloinen puheenjohtaja Li Andersson kiitti Niinistöä Nato-liittymisprosessin jarruttamisesta viime kuussa julkaistussa kirjassa.
Niinistön mukaan hän avasi itse keskustelun Suomen liittymisestä Natoon presidentin ja ministerien tp-utva-kokouksessa 28. helmikuuta vuonna 2022, eli muutama päivä Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Tämä olisi siis sama päivä, jolloin Marin kirjan mukaan kertoi pettyneenä muille hallituspuolueiden johtajille Niinistön nihkeästä suhtautumisesta.
Tiedotteiden perusteella tp-utva ei tosin ole kokoontunut 28. helmikuuta 2022 tai sitten kokouksesta ei ole tiedotettu. Tiedotteiden perusteella tp-utva kokoontui edellisenä päivänä eli 27 helmikuuta 2022.
Marin: Huojennuin Niinistön muutoksesta
Marin kirjoittaa, että Suomen Nato-prosessi haluttiin käynnistää pitämättä asiasta liikaa meteliä. Hän kysyi neuvoa eduskunnan puhemies Matti Vanhaselta (kesk.), joka ehdotti, että eduskunnan käsittelyyn lähipäivinä tulevat Nato-kansalaisaloitteet antoivat mahdollisuuden aloittaa keskustelu asiasta eduskuntaryhmien kanssa.
Eduskuntaryhmät oli alun perin kutsuttu koolle 1. maaliskuuta keskustelemaan valmiuslainsäädännöstä, mutta Marinin mukaan tilaisuudessa käsiteltiin ennen muuta kireää turvallisuustilannetta.
Hän kertoo muutaman tunnin keskustelun jälkeen pukeneensa sanoiksi yhteisen näkemyksen siitä, mitkä ovat Suomen vaihtoehdot uudessa tilanteessa ja miten prosessi olisi paras järjestää.
Marinin mukaan presidentti Niinistö keskusteli tilanteesta seuraavana päivänä eli 2. maaliskuuta etäyhteydellä eduskunnan puhemiehistön, ulko- ja puolustusvaliokuntien puheenjohtajien ja eduskuntapuolueiden johtajien kanssa.
– Olin huojentunut tästä muutoksesta suhteessa saamaani ensireaktioon, kirjoittaa Marin.
Niinistö tapasi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin Washingtonissa 4. maaliskuuta 2022 ja Biden vahvisti Naton "avoimien ovien politiikan" olevan Yhdysvalloille tärkeä.
Presidentti Niinistö ja pääministeri Marin kertoivat myönteisen Nato-kantansa julkisuuteen vasta 12. toukokuuta 2022. Yhteislausunnon mukaan aikaa tarvittiin kotimaiselle kannanmuodostukselle ja kansainväliselle yhteydenpidolle Naton, sen jäsenmaiden ja Ruotsin kanssa.
Suomi haki Naton jäsenyyttä virallisesti 17. toukokuuta 2022.
Kirja julkaistaan lukuisissa maissa
Toivo on tekoja -kirja (Gummerus) on suomennos samaan aikaan ilmestyvästä englanninkielisestä teoksesta Hope in Action (Scribner). Suomentaja on Maija Laura Kauhanen. Suomenkielinen kirja on muokattu suomalaista yleisöä ajatellen ja sovitettu Suomen oloihin yhteistyössä tekijän kanssa. Kirja julkaistaan ainakin 17 maassa.
Ilmeisesti ulkomaisen yleisön takia kirjassa kerrotaan pohjatietoja Suomen historiasta, poliittisesta järjestelmästä ja puolueiden eroista.
Sanna Marin työskentelee tällä hetkellä strategisena neuvonantajana Tony Blair -instituutissa.
