Suomen lähes 90 edustuston päälliköt eri puolilla maailmaa ovat palanneet kotimaahansa hetkeksi.
Tänään Helsingissä alkavilla jokavuotisilla suurlähettiläspäivillä lähettiläät kuulevat niin tasavallan presidentin kuin uuden hallituksen keskeisten ministerien puheita, ja tapaavat liike-elämän ja kansalaisjärjestöjen edustajia.
Keskustelua riittää Ukrainasta ilmastonmuutokseen ja kauppasuhteisiin.
– Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan vaikutukset ovat valtavia. Niiden syvyyttä, laajuutta ja pitkäkestoisuutta on vaikea liioitella. Paluuta vanhaan tuttuun ei ole näköpiirissä, ei kenellekään meistä. Ei Suomelle, ei Euroopalle, ei maailmalle.
Noin totesi presidentti Sauli Niinistö viime vuonna suurlähettiläiden kokouksessa Helsingissä. Koronapandemia oli edellisvuonna iskenyt loven kokoontumisen jokavuotisuuteen.
Niinistön viesti on yhä valitettavan ajankohtainen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on yksi lukuisista keskustelunaiheista, siellä akuutimpien joukossa.
Vuodessa on tapahtunut yksi merkittävä käänne Suomen asemassa maailmalla, jäsenyys läntisessä sotilasliitossa. Natostakin puhutaan varmasti paljon.
Lue myös: Niinistö Ruotsin radiolle: Putinin viha syttyi vähitellen, ja yksi hetki oli herätys – "Hänessä tapahtui muutos"
Niinistön viimeinen puhe suurlähettiläille presidenttinä
Niinistö puhuu jälleen noin yhdeksällekymmenelle edustuston päällikölle.
Kyseessä on Niinistön viimeinen puhe suurlähettiläille virassaan, joten Suomen viralliset silmät ja korvat maailmalla kuuntelevat sitä tarkkaan.
Suomella on ulkoministeriön nettisivujen mukaan maailmalla 77 suulähetystöä, joista Damaskos on tyhjillään, ja Kreml on vaikeuttanut toimintaa Moskovassa.
Lisäksi on kuusi pääkonsulaattia – joista tosin Pietari lakkautetaaan lokakuun alussa – ja muiden muassa kuusi edustustoa järjestöissä kuten EU, YK ja Nato.
Toki korkea-arvoiset virkamiehet pääsevät kuuntelemaan myös uutta pääministeriä Petteri Orpoa, ulkoministeri Elina Valtosta, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Taviota, puolustusministeri Antti Häkkästä ja pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaavaa opetusministeriä Anna-Maja Henrikssonia.
Lue myös: Medvedeviltä taas kirjoitus suomeksi, tällä kertaa vääristelyä Suomen itsenäisyydestä
Suurvaltajännitteitä ja kauppasuhteita
Ukrainan ja Suomen Nato-jäsenyyden lisäksi pöydällä on paljon muuta, muistuttaa MTV:n haastattelussa ulkoministeriön valtiosihteeri Jukka Salovaara, joka on lähettiläskokouksen puheenjohtaja.
– Totta kai muutkin kysymykset (kuin Ukraina ja Nato-jäsenyys ovat esillä). Suurvaltajännitteet, Kiinan asema, taustalla vaikuttava ilmastonmuutos, kaikkihan ne vaikuttavat Suomen intresseihin ja etuihin.
Suurlähetystöissä väki on käärinyt hihansa myös kaupallisissa kysymyksissä: vientiä, investointien houkuttelua Suomeen, tiedon jakamista ja yhteyksien luomista.
Esimerkiksi Kolumbia ja Qatar eivät liene Suomelle poliittisesti keskeisimpiä poliittisia hotspoteja, joten lähetystöt Bogotássa ja Dohassa painottanevat yritystoimintaa, ja myös "pehmeämpiä" asioita kuten kulttuuri ja vaikkapa koulutus.
Ne myös opastavat, miten ja keiden kanssa paikallisessa kulttuurissa kannattaa toimia, jos haluaa saada lupailuja enemmän aikaiseksi.
Nato-jäsenyys voi lisätä huipputeknologiakauppoja Yhdysvaltojen kanssa, mutta se on vain pieni osa talouden keskeisen perustan, ulkomaankaupan, kannalta.
"Viennin edistäminen erittäin tärkeää"
Media soittaa lähetystöihin maailmalla, kun on poliittinen tai sotilaallinen kriisi tai luonnonkatastrofi. Harvemmin tuodaan esiin vähemmän dramaattista puurtamista.
– Meidän edustustoillamme on suuri tehtävä viennin edistämisessä, ja nimenomaan kasvua me tarvitsemme. Viennin edistäminen on tässä keskeisessä asemassa, ja meillä on hyvin vahva tarina kerrottavana.
Koska tarinat ja brändäys ovat nykyään valtioidenkin markkinointisalkun taskussa, Suomen tarinaan liittyy Salovaaran mukaan muassa vihreä teknologia, kiertotalous, kestävä kehitys ja digitaalisuus.
– Yksi (tarinan osa) on vetytalouden hyvin nopea kehitys. Suomessa sähkön tuotanto on hyvin vahvalla tolalla nimenomaan esimerkiksi tuulivoiman ansiosta. Meillä on näkymä, että sähköntuotanto on täällä edullista, ja me toivomme sen tuovan investointeja.
Investointilupauksia ja suunnitelmia vihreään teknologiaan on tullut jo kymmenien miljardien eurojen arvosta. Niiden toteutuminen edes osin jää niin sanotusti nähtäväksi. Yhteiskunnallisesti ja geologisesti maaperämme on globaalissa vertailussa vakaa.
Suurlähettiläspäivien aikana lähettiläät tapaavat liike-elämän edustajia, mutta myös muun muassa kansalaisjärjestöjä erilaisissa tapaamisissa ja tilaisuuksissa, joista osa on julkisia.
Suomi tavoittelee pääsyä YK:n turvallisuusneuvostoon
Palataan kuitenkin kauppapolitiikasta vielä sinne perinteiseen kansainväliseen politiikkaan.
Suomi yrittää päästä YK:n turvallisuusneuvoston kaksivuotiselle jäsenyyskaudelle 2029–2030. Päätös jäsenistä tehdään vuonna 2028.
Edellisen kerran Suomi oli tuon melkein täysiympyrämuotoisen pöydän ääressä vaihtuvana jäsenenä Euroopalle historiallisessa murrosvaiheessa 1989–1990. Pyrkimys kaudelle 2013–14 epäonnistui kriitikoiden mukaan riittämättömän valmistautumisen takia.
Mitä ilmeisimmin opiksi on otettu.
– Pohjat on jo valettu. Tällaiseen YK-kampanjointiin kuuluu se, että aika varhain tehdään sopimuksia keskinäisestä tuesta. Mutta tietenkin äänestys on vasta 2028, eli siinä mielessä nyt kampanjoimme parhaimmin tekemällä uskottavaa ulkopolitiikkaa, Salovaara kuvaa.
Putin tuhosi Etyjin 'Helsingin hengen'
Presidentti Niinistö puhui vielä pari vuotta sitten, ennen Venäjän brutaalia hyökkäystä, Helsingin hengestä. Hieman varttuneemmat muistavat, että se liittyy vuoden 1975 Etyk-huippukokoukseen Helsingissä keskellä kylmää sotaa. Tuolloin lännen ja idän leirien suurvaltasuhteissa vallitsi perinteisen diplomaattikielen ranskan mukainen détente, kotoisammin liennytys.
Vuonna 2025 on kulunut puoli vuosisataa siitä, kun Gerald Ford, Leonid Brezhnev ja kymmenet muut valtiojohtajat kokoontuivat Finlandia-talolle Urho Kekkosen myhäillessä saavutustaan. (Sitä halajamaansa Nobelin rauhanpalkintoa hän harmikseen ei saanut.)
Etyk on muuttunut pysyväksi toiminnalliseksi organisaatioksi Etyjiksi, jonka puheenjohtajana Suomi toimii kahden vuoden päästä.
Kiitos Vladimir Putinin hirmutekojen, Helsingin henki on murskautunut Ukrainan tappotantereisiin.
– Kyllä meillä tässä ulkopoliittisen näyttämisen paikkoja on, Salovaara toteaa.