Sakkouudistus kiristi sakotusta selvästi

Vajaa kaksi vuotta sitten toteutettu sakkouudistus kiristi sakotusta selvästi.

Poliisit

MTV:n uutisten tekemän selvityksen mukaan keskimääräinen sakko nousi viime vuonna 25 % vuoden 1999 keskiarvosakkoon verrattuna. Kun mukaan lasketaan niin syyttäjien määräämät rangaistusmääräykset, tuomioistuinten langettamat päiväsakot kuin rikesakotkin, yhden sakon suuruus oli keskimäärin 853 markkaa. Syy sakotuksen kiristykseen löytyy pitkälti sakkovilpin kieltämisestä.

Selvitys tehtiin oikeusministeriön alaisen oikeusrekisterikeskuksen keräämien sakkotietojen perusteella. Vuoden 2000 osalta kyse on vielä ennakkotiedoista.

Rangaistusmääräyssakoista valtaosa on liikennesakkoja ja nimenomaan ylinopeuksista. Niitä kirjoitettiin viime vuonna hieman yli 201 000 kappaletta. Määrä väheni 33 000 edellisestä vuodesta. Sen sijaan rangaistusmääräyksen keskiarvo nousi 25 prosenttia ja oli 853 markkaa.

Lokakuussa 1999 Suomessa siirryttiin uuteen sakotusjärjestelmään. Vanhasta bruttotuloihin perustuneesta lasketakaavasta luovuttiin ja siirryttiin nettotuloihin perustuvaan järjestelmään. Tuolloin uudistuksen kerrottiin vähentävän rikkaitten ja keskituloisten sakkoja, mutta nostavan vähätuloisten sakkoja. Alin päiväsakko nostettiin 20 markasta 40 markkaan. Lakiehdotuksen perusteluissa todettiin, että sakoista kertyvät tulot voivat jopa pudota.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat