Suojan ja pakkasen välillä sahaava talvisää voi koitua luonnoneläimen kohtaloksi.
Talvilämpötilojen heittelehtiminen äärilaidasta toiseen aiheuttaa ihmiselle monenlaista harmia, mutta luonnonvaraiselle eläimelle seuraukset voivat olla tuhoisat.
Suomen ympäristökeskuksen Syken biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro kertoo, että esimerkiksi siilit ovat ailahtelevassa talvisäässä aidosti hätää kärsimässä.
Jos lumipeite sulaa lämpötilan noustessa reilusti plussalle, horrostava piikkipallo saattaa kastua ja myöhemmin sään pakastuessa kuolla.
– Kun sulasään jälkeen tulevat uudet pakkaset ja lumi on sulanut tai ohentunut merkittävästi siilin pesän päältä, märkä siili saattaa kuolla kylmyyteen. Tämmöisinä sahaavina talvina siilit saattavatkin monin paikoin kadota, Lumiaro kertoo MTV Uutisille.
Lumiarolla on valitettavasti omakohtaistakin kokemusta aiheesta.
– Yhtenä talvena löysin omalta pihalta siilin, joka oli kuollut juuri sään sahaamisen seurauksena.
Myös monille muille aikuisina talvehtiville lajeille, kuten useille päiväperhosille ja kimalaiselle, lämmöstä pakkaseen vaihtuva sää voi olla tuhoisa.
– Esimerkiksi nokkosperhonen, suruvaippa ja neitoperhonen talvehtivat erilaisissa koloissa tai kaaranalla ja luteet karikkeen seassa. Jos talvehtimispaikkaan valuu ensin paljon vettä ja sen jälkeen vesi jäätyy, se saattaa aiheuttaa hyönteisten kuolemia ja kannat laskevat. Jotkut eteläiset tulokaslajit voivat jopa hävitä.
Jos lumipeite katoaa kokonaan, ohutturkkiset pikkunisäkkäät, kuten hiiret ja myyrät, saattavat paleltua kuoliaaksi.
– Muistan hyvin, kun yhtenä talvena noin vuosikymmen sitten oli tammikuun alussa kova pakkanen heti lauhan jälkeen, niin siinä ihan selvästi kastuneet metsähiiret ja -myyrät palelivat, kun ei ollut lumipeitettä, jonka suojaan voisi mennä.
Pohjoisessa sahaavan talvisään seurauksista kärsivät ainakin riekot, porot ja metsäpeurat.
– Kanalinnut, kuten metso, teeri, pyy ja riekko, menevät pakkasella lumen sisään lämpimään. Mutta jos lumi ensin sulaa voimakkaasti ja ilma sitten pakastuu, lumen pinnalle tulee jääkerros, eikä lintu pääse enää kieppiin. Kovalla pakkasella niiden energiankulutus kasvaa huomattavasti, ja heikoimmat yksilöt saattavat kuolla.
Lapinpöllö ja viirupöllö taas saalistavat hangen läpi. Vaikka hangen alla olisi pikkujyrsijöitä, linnut ei pääse niihin käsiksi, jos hangen pinta on jäässä.
– Isot pöllöt voivat tarvittaessa vaihtaa seutua ja vaeltaa pitkällekin, mutta jos tilanne on sama koko Suomessa, se ei auta. Tällaisina talvina ne saattavat kuolla nälkään. Tähän tarvitaan kyllä myös huono myyrävuosi.
Esimerkiksi porot ja riekot (kuvassa) sekä myyrät ja siilit ovat ailahtelevassa talvisäässä hätää kärsimässä.MTV / Adobe Stock
Myös poroille sahaava sää voi aiheuttaa vaikeuksia, koska ne eivät saa kaivetuksi jään tai kovan lumipeitteen alta jäkälää.
– Kyllähän niitä monin paikoin heinällä talviruokitaan, mutta jos ne ovat kaukana ruokintakohteista, ne saattavat kuolla nälkään. Esimerkiksi talvella 2021 monin paikoin Käsivarressa poroja kuoli tämän takia.
Pesään valuva vesi voi puolestaan herättää karhun kesken talviunien.
– Jos karhun pesään pääsee valumaan paljon vettä, karhu saattaa joutua etsimään uuden paikan talvehtia. Esimerkiksi kun nyt on luvattu viittä, seitsemää astetta lämmintä, lumi tietenkin alkaa voimakkaasti sulaa. Jos siihen yhdistetään vielä vesisade, sillä on jo iso merkitys.
Metsäjänis vaihtaa väriä talveksi. Se voi aiheuttaa ongelmia, jos maassa ei ole lunta.MTV / Adobe Stock
Värinvaihtajillakin ongelmia
Värinvaihtajat ovat pulassa nykyään varsinkin syksyllä, kun lumipeitteen tulo viipyy.
– Metsäjänis oli aikoinaan Suomen yleisen riistanisäkäs. Nykyään se on supikoira. Helsingissä oli aikaisemmin metsäjäniksiä ihan keskustassa, nyt niitä ei ole enää kuin saaristossa, Lumiaro kertoo.
– Tähän on vaikuttanut nimenomaan myöhäinen lumentulo. Se on alueesta riippuen myöhästynyt keskimäärin viikosta kahteen, etelässä ehkä enemmänkin. Sen takia metsänjäniskannat ovat etelässä monin paikoin voimakkaasti taantuneet ja rusakko on tullut tilalle.
Myös kärppä, lumikko ja riekko ovat talvella kuin huutomerkkejä mustassa maassa. Riekon ahdinkoon ovat Lumiaron mukaan tosin vaikuttaneet myös metsien hakkuut ja soiden ojitus.
– Koronatalvi 2021 oli juuri sellainen, että pohjoisessa lumi tuli tosi myöhään. Maa jäätyi, poroja kuoli ja riekkokannat taantuivat voimakkaasti, koska ne altistuivat niin paljon saalistukselle. Valkoinen riekko tummassa maassa kärsi.
Miten luonnon eläimiä sitten voi auttaa pakkas- ja plussakelien vaihdellessa dramaattisesti?
Siilien selviytymistä voi Lumiaron mukaan tukea tekemällä niille kesäisin katollisia pesiä talven varalle. Ohjeita löytyy netistä.
– Minä olen tehnyt omalle pihalle kaksikin siilin talvipesää – että ei käy enää niin, että siili omalla pihalla kuolee. Katto estää veden pääsyn pesään ja jäätymisen pakkasen tullessa.
Hyönteisille taas voi kyhätä hankalien talvien varalle lahopuuaitoja. Niissä voivat talvehtia esimerkiksi erakkomehiläiset ja päiväperhoset.
Lintujen ja nisäkkäiden selviytymistä voi helpottaa talviruokinnalla.
– Kun linnuille ja nisäkkäille tarjoaa ruokaa, ne kyllä tulevat ruokailemaan. Talitiaiset heittelevät osan siemenistä ja jyvistä maahan, ja maahan voi asentaa vielä erillisen levyn eläimiä varten.
Mahdollisista apajille saapuvista rotista pitävät huolen muut pedot, Lumiaro lupaa.
– Jos rottia tulee, pihapiiriin tulee kyllä myös pöllöjä ja kettuja. Minullakin tuli kolme vuotta talvella yksi rotta pihalle lintujen talviruokinnalle. Pari viikkoa se siinä pyöri, mutta kanahaukka sen lopulta nappasi.
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Hän tekee töitä MTV Uutisten verkkodeskissä ja Lifestyle-toimituksessa, joissa hän seuraa uutisia ja ilmiöitä. Hän on erikoistunut muun muassa ympäristö-, luonto- ja eläinaiheisiin.
Voit lähettää hänelle juttuvinkkejä osoitteessa kati.hyttinen@mtv.fi.
