Satelliittikuvat voivat pian kertoa, onko mökkijärvessä myrkyllistä sinilevää ja jos on, missä ja miten paljon.
Satelliittihavaintoja halutaan hyödyntää nykyistä enemmän vesien tilan seurannassa. Suomen ympäristökeskus ja mikrosatelliitteja valmistava Kuva Space -yritys kehittävät yhteistyössä satelliittihavaintojen käyttöä valtakunnallisessa leväseurannassa.
Suomen ympäristökeskuksen tutkimusvene suuntaa Tuusulanjärvelle. Mukana on monenlaisia mittalaitteita, esimerkiksi spektroradiometri.
– Näillä mitataan vedestä tulevaa valoa, sen määrää ja spektraalista laatua eli eli mitä vedestä heijastuu eri aallonpituuksilla ja mitä siitä voi tulkita vesien tilasta, selittää erikoistutkija Salla Ahonen Suomen ympäristökeskuksesta.
Levälajin määritystä satelliittikuvista
Satelliitit havainnoivat vastaavaa signaalia ilmakehästä käsin.
Satelliittihavaintoja on hyödynnetty jo pitkään merialueilla ja järvillä levän määrän havainnointiin, mutta levälajiston koostumuksen tunnistamiseen ne eivät ole olleet riittävän yksityiskohtaisia.
– Meitä erityisesti tällä hetkellä kiinnostaa sinilevien seuranta ja tutkiminen satelliitteja hyödyntäen, tiivistää Ahonen.
Tänä kesänä testataan, voitaisiinko suomalaisyrityksen hyperspektrisatelliiteilla saada tarkempaa tietoa levälajistosta.
– Meidän teknologialla pystyy erottamaan, minkälaisia levälajeja on, paljonko niitä on, missä niitä on ja nykyistä nopeammin isoilta alueilta. Hyperspektrikamera on erikoiskamera, joka kuvan lisäksi pystyy analysoimaan, mistä asiat on tehty, mistä ne koostuvat. Tässä tapauksessa se pystyy erottamaan levien alalajeja toisistaan, kertoo Kuva Spacen toimitusjohtaja Jarkko Antila.
Tarkempaa tietoa mökkijärven levätilanteesta
Tavoitteena on, että jatkossa kansalaiset voisivat saada nykyistä reaaliaikaisempaa tietoa vaikka mökkijärvensä sinilevätilanteesta.
– Koko sen järven alueelta pystyisi katsomaan, missä niitä sinilevälauttoja on, mahdollisesti kuinka paljon sitä sinilevää on ja ehkä myös - tämä on pidemmän aikavälin tavoite - onko potentiaalisesti myrkyllistä sinilevää vai ei, luettelee Ahonen.
Mikrosatelliiteilla monta käyttökohdetta
Hyperspektrisatelliitteja voidaan hyödyntää monissa erilaisissa käyttökohteissa liittyen esimerkiksi ilmastonmuutokseen, ruokaturvaan ja turvallisuuteen.
– Minkälaisia lajeja kasvaa ja miten niillä menee, vedenlaatumittauksissa, metsien kartoituksessa, päästömittauksissa. Jos vaikka on kaasuvuotoja, joista tulee näkymätöntä kaasua, niin hyperspektriteknologialla se nähdään kuitenkin, kuvailee Antila.
Tuusulanjärvellä näytteenotto jatkuu. Sitäkin tarvitaan, vaikka jatkossa satelliitteja hyödynnettäisiinkin nykyistä enemmän vedenlaadun seurannassa.
– Tuusulanjärven tila on parantunut aika paljon sitten 1970-luvun. Kun kalastoa on poistettu, se on parantanut vedenlaatua. Se näkyy lehtivihreän ja klorofyllipitoisuuden pienenemisenä. Myös pohjasta vapautuvat metaanikaasut ovat vähentyneet ajan myötä. Silti tämä on matala järvi ja pitoisuudet ovat edelleen melko korkeita ja toimenpiteitä pitää jatkaa, arvioi johtava asiantuntija Jari Silander Tuusulanjärven tilaa.