Suomessa eletään tilastoihin peilattuna varsin lauhaa syksyä.
Sekä lokakuu että marraskuun alku ovat olleet Ilmatieteen laitoksen mukaan tavanomaista lauhempia. Paikoin on ollut jopa poikkeuksellisen lämmintä.
Kasveja lämmin jakso ei kovin helposti herätä, sillä suurin osa menee lepotilaan päivän lyhetessä, kertoo vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).
– Kasvithan ovat hyvin sopeutuvia eliöitä. Ne kestävät kyllä jonkin verran säiden ja lämpötilojen vaihtelua, Ryttäri sanoo.
Jotkut kevätkasvit saattavat erehtyä luulemaan marraskuun lämpöä kevääksi ja puhjeta kukkaan. Jos kukat paleltuvat, kasvi ei pääse tuottamaan siemeniä. Monivuotiset kasvit kuitenkin Ryttärin mukaan selviävät tästä.
Nyt sää on lämpimän jakson jälkeen viilenemässä. Tässä vaiheessa vuotta lämpötilan vaihtelu ei Ryttärin mukaan vielä ole kasveille kohtalokasta. Talvella isot lämpötilan vaihtelut sen sijaan voivat tietää harmia.
Kriittistä talvehtimiselle on lumipeite: ilman sitä kasvit ovat alttiita säiden vaihteluille, koville pakkasille ja jäätymiselle, Ryttäri sanoo.
Myöskään havupuut eivät reagoi lämpimiin sääjaksoihin ja lämpötilan vaihteluihin yhtä nopeasti syksyllä kuin talvella, kertoo Luonnonvarakeskuksen vieraileva asiantuntija Tapani Repo.
Samat lämpötilat, jotka aiheuttavat puissa karaistuneisuuden lisääntymistä syksyllä, aiheuttavat karaistuneisuuden heikkenemistä talvella, Repo kertoo. Karaistuneisuudella tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin puu kestää pakkasta.
Jos talven lämmintä säätä seuraa pitkä ja kova pakkasjakso, havupuissa voi syntyä soluvaurioita, jotka ilmenevät neulasten kuivumisena.
Tulokkaita leuto ilma miellyttää
Metsäjänikselle leuto talvenalku on tiukka paikka, sanoo Syken biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro. Turkkinsa valkoiseksi vaihtava jänis on saalistajille lumettomassa maastossa helppo maali. Talviväriin vaihtavat myös kärppä, lumikko ja riekko.
Toisaalta leuto syksy ja talvi tarkoittavat monille lajeille pienempää energiankulutusta ja ne saattavat saada enemmän jälkeläisiä. Esimerkiksi valkohäntäkauris ja metsäkauris löytävät lauhana talvena ravintoa helpommin ja kaksos- ja kolmosvasoja syntyy enemmän, Lumiaro kertoo.
Karhut voivat lämpiminä syksyinä pysyä pidempään liikkeellä, mutta nyt niistä valtaosa on Lumiaron mukaan jo vetäytynyt talviunille.
Leutojen syksyjen ja talvien myötä myös uudet tulokaslajit kotiutuvat helpommin.
– Meille on vaeltanut sakaaleja ja saksanhirviä eli isokauriita, Lumiaro kertoo.
Jos leudommat talvet yleistyvät, Suomen lajisto muuttuu Lumiaron mukaan keskieurooppalaisemmaksi. Uudet tulokaslajit syrjäyttävät alkuperäisempiä lajeja, jotka siirtyvät kohti pohjoista.
Leudot talvet vaikeuttavat myös norpan lisääntymistä. Sen lisääntyminen edellyttää lunta ja kunnon jääpeitteen vesistöihin.
Syysmuutto myöhentyy
Kaukana Suomesta talvehtivat linnut aloittavat muuttomatkansa etelään jo elo-syyskuussa, kertoo Birdlife Suomen suojeluasiantuntija Aapo Salmela.
Lähempänä talvehtivien lintujen muuttoaikataulu kuitenkin määräytyy Salmelan mukaan usein sen mukaan, kuinka leuto syksy on. Selvimmin lämpimän syksyn vaikutus näkyy vesilinnuissa, esimerkiksi sorsissa ja joutsenissa.
Ilmaston lämmetessä lintujen syysmuuton ajankohta on myöhentynyt ja kevätmuutto vastaavasti aikaistunut noin 1–2 viikolla lajista riippuen, Riku Lumiaro sanoo.
Lisäksi leudot säät lisäävät esimerkiksi täällä talvehtivien mustarastaiden ja hippiäisten määrää, Lumiaro kertoo.