Suomessa talvehtivien lintujen määrä on kasvanut suuresti 2000-luvulla talvien lämpenemisen myötä. Etenkin talvehtivien vesilintujen määrä on moninkertaistunut lyhyessä ajassa, sillä rannikko ja saaristo pysyvät nykyisin jäättöminä jopa läpi talven.
Lämpenemisestä on ollut linnuille paljon hyötyä, koska lämpiminä talvina ravintoa on paremmin tarjolla ja lintujen energiaa kuluu vähemmän lämmöntuottoon. Kovilla pakkasjaksoilla lintujen kuolleisuus on aina suurin, kertoo BirdLife Suomi -järjestön suojeluasiantuntija Tero Toivanen.
– Linnuille yleisesti ottaen helpoimpia ovat sellaiset leudot talvet, joihin ei liity suuria lämpötilan vaihteluita, Toivanen kuvailee.
Lämmin alkutalvi ja keskellä talvea nopeasti tulevat pakkaset – eli nykyisin melko tyypillinen suomalainen talvi – voi kuitenkin olla monelle Suomessa talvehtimista yrittävälle linnulle vaikea.
Katso video: "Tulitko taas syliin?" – Frankie-naakka löysi kaverin harjavaltalaisesta Susannasta
Lämpimänä syksynä ja alkutalvena Suomeen jää talvehtimaan runsaasti sellaisia lintuja, jotka eivät kestä kovia olosuhteita. Lähellä pesimäaluetta talvehtiminen olisi onnistuessaan linnuille silti eduksi, koska tällöin ne välttävät muuttomatkan vaarat ja rasitukset ja ovat keväällä ensimmäisenä valitsemassa sopivaa reviiriä.
– Jos kylmät säät tulevat heti alkutalvesta, muuttolinnut osaavat muuttaa ajoissa ja ovat riittävän hyväkuntoisia matkaan. Toisaalta pitkään kestävä talvi on rasite Suomessa ympäri vuoden eläville linnuille, Toivanen toteaa.
