Suomessa talvehtivien lintujen määrä on kasvanut suuresti 2000-luvulla talvien lämpenemisen myötä. Etenkin talvehtivien vesilintujen määrä on moninkertaistunut lyhyessä ajassa, sillä rannikko ja saaristo pysyvät nykyisin jäättöminä jopa läpi talven.
Lämpenemisestä on ollut linnuille paljon hyötyä, koska lämpiminä talvina ravintoa on paremmin tarjolla ja lintujen energiaa kuluu vähemmän lämmöntuottoon. Kovilla pakkasjaksoilla lintujen kuolleisuus on aina suurin, kertoo BirdLife Suomi -järjestön suojeluasiantuntija Tero Toivanen.
– Linnuille yleisesti ottaen helpoimpia ovat sellaiset leudot talvet, joihin ei liity suuria lämpötilan vaihteluita, Toivanen kuvailee.
Lämmin alkutalvi ja keskellä talvea nopeasti tulevat pakkaset – eli nykyisin melko tyypillinen suomalainen talvi – voi kuitenkin olla monelle Suomessa talvehtimista yrittävälle linnulle vaikea.
Katso video: "Tulitko taas syliin?" – Frankie-naakka löysi kaverin harjavaltalaisesta Susannasta
Lämpimänä syksynä ja alkutalvena Suomeen jää talvehtimaan runsaasti sellaisia lintuja, jotka eivät kestä kovia olosuhteita. Lähellä pesimäaluetta talvehtiminen olisi onnistuessaan linnuille silti eduksi, koska tällöin ne välttävät muuttomatkan vaarat ja rasitukset ja ovat keväällä ensimmäisenä valitsemassa sopivaa reviiriä.
– Jos kylmät säät tulevat heti alkutalvesta, muuttolinnut osaavat muuttaa ajoissa ja ovat riittävän hyväkuntoisia matkaan. Toisaalta pitkään kestävä talvi on rasite Suomessa ympäri vuoden eläville linnuille, Toivanen toteaa.
Perinteiseen kylmään talveen sopeutuneille paikkalinnuille lämpimämmistä nykytalvista voi olla haittaa. Esimerkiksi talvella höyhenpukunsa valkoiseksi vaihtava riekko kärsii lumettomuudesta, koska silloin sen valkoinen suojaväri ei toimi ja riski joutua saaliiksi kasvaa. Kanalintuja haittaa myös vähälumisuus kovien pakkasten aikaan, sillä ne eivät pääse lumikieppiin, eli lumen alle kylmyydeltä suojaan.
Talviruokinnasta apua
Toivanen muistuttaa, että sään lisäksi myös ravinnon määrä vaikuttaa suuresti siihen, paljonko lintuja Suomessa talvehtii. Esimerkiksi puiden siemensadot ja marjat ovat tärkeitä.
– Marja- ja siemensadosta riippuvaiset linnut osaavat liikkua ravinnon perässä: kun ruokaa on vähän, ne usein talvehtivat muualla kuin Suomessa.
Runsaslumiset talvet ovat Toivasen mukaan vaikeita muun muassa petolintujen, kuten lehtopöllön, ravinnon hankinnalle. Petolintujen selviäminen talven yli riippuu suuresti myyräkannoista.
Lintujen ravinnonhankintaa voivat vaikeuttaa myös nollan molemmin puolin vaihtelevat lämpötilat. Kun puun pinta jäätyy yllättäen, pikkulintujen on vaikea päästä talvehtiviin hyönteisiin tai talvivarastoihin käsiksi.
Lue myös: Kaksi fasaania puussa hämmensi Sarin kesken aamulenkin – syy ryömi kohti joesta: "Näytti jumalattoman pahalta"
Talviruokinta auttaa monia lintuja selviämään talven yli. Toivasen mukaan ruokinnassa olisi hyvä ottaa huomioon muutamia asioita. Ruokinta kannattaa aloittaa vasta, kun yöpakkaset ovat säännöllisiä ja muuttolinnut pääosin poistuneet. Kerran aloitettua ruokintaa olisi hyvä jatkaa yli koko talven lämpötilojen nousemiseen asti.
– Myös ruokintapaikan siisteydestä tulisi pitää huolta, etteivät taudit pääse leviämään, Toivanen sanoo.
Paljon energiaa sisältävä ruoka auttaa lintuja kestämään koviakin pakkasia, ja talven aikana riittävästi ruokaa saaneet linnut ovat paremmassa kunnossa keväällä pesimäajan koittaessa. Talvilinnuille maistuvat erityisesti auringonkukansiemenet, maapähkinät ja tali.
Suomessa talvehtii noin sata lajia
Suomessa talvehtii säännöllisesti noin sata lintulajia. Tarkkaa lukua on vaikea arvioida, sillä määrät vaihtelevat vuosittain. Alueelliset erot ovat suuria: Etelä-Suomessa talvehtii paljon enemmän lintuja kuin Lapissa, kertoo Keski-Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Ossi Nokelainen.
– Ilmaston lämpenemisen johdosta alkutalvesta voidaan tavata monia osittaismuuttajia ja viivyttelijöitä, joita ei myöhemmin talvella havaita. Vastaavasti ensimmäisiä kevätmuuttajia voi saapua rannikolle jo helmikuun lopulla, jos lumitilanne sallii aikaisen kevätmuuton aloituksen, Nokelainen sanoo.
Nokelaisen mukaan talitiainen, sinitiainen, närhi, pikkuvarpunen ja keltasirkku ovat tyypillisimpiä vieraita talvisilla ruokintapaikoilla asutuksen lähellä. Metsäisillä seuduilla sen sijaan voi törmätä vuodenajasta riippumatta esimerkiksi tikkoihin, pöllöihin ja kanalintuihin. Pohjois-Suomessa talvehtivat yleensä vain karaistuneemmat lajit, joista tavallisia ruokintavieraita ovat esimerkiksi lapintiainen ja kuukkeli.
Tero Toivanen BirdLifesta kertoo, että ilmaston lämpenemisen ohella myös lintujen talviruokinta on auttanut joitakin lajeja runsastumaan.
– Tällaisia ovat esimerkiksi mustarastas ja peukaloinen.
Toivasen mukaan Suomessa on myös väheneviä talvilintuja. Esimerkiksi ympäri vuoden Suomen metsissä elävien hömö- ja töyhtötiaisten talvikanta on yli puolittunut 2000-luvun aikana. Todennäköisin syy tähän on Toivasen mukaan metsätalous: nämä lajit tarvitsevat riittävästi järeää metsää talvisen ravinnon löytämiseen.
Muita Suomessa väheneviä, tuttuja talvilintuja ovat muun muassa harakka ja varpunen.