Suojaväriin vaihtaville eläimille lumettomuus on suuri ongelma.
Suomessa on ollut alkuvuonna harvinaisen lämmintä ja paikoitellen vähälumista.
– Moni meistä on voinut nauttia nyt aurinkoisen lämpimistä päivistä. Mutta luonto on sopeutunut tammikuussa siihen, että maa on jäässä ja on lunta, vanhempi tutkija ja ryhmäpäällikkö Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta muistuttaa.
Talvi vaikuttaa esimerkiksi marjasatoon, sillä lumipeite suojaa monia metsämarjakasveja pakkaselta.
– Lumen vähäisyys kovalla pakkasella on riski mustikkakasvustoille, sillä kasvustot voivat paleltua. Etenkään lämpötilan sahaaminen edestakaisin ei ole mustikalle hyväksi, Ryttäri sanoo.
Karhut eivät vaeltele
Lämpeneminen vaikuttaa myös eläimiin, mutta riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm Suomen riistakeskuksesta kertoo, että karhujen ei ole havaittu Suomessa lähteneen lauhanakaan talvena vaeltelemaan pesistään.
– Karhujen ruumiinlämpö laskee talvella. Elintoiminnot ovat sopeutuneet niin, ettei ulkolämpötila vaikuta uniin. Vain jos karhu on mennyt talvilevolle huonossa kunnossa, eläin voi lähteä liikkeelle. Se on kuitenkin poikkeuksellista.
Karhujen talviunille vetäytyminen on sidoksissa päivän pituuteen.
– Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa jossain vaiheessa myös karhujen talvilepoon, mutta kehitys ei ole nopeaa, Nyholm sanoo.