Ruotsinsuomalaisten asema vahvistumassa

Ruotsinsuomalaisten asema on saamassa merkittävää vahvistusta Ruotsissa. Maan vähemmistökomitea ehdottaa, että muun muassa suomen ja saamen kieli tunnustetaan virallisiksi vähemmistökieliksi. Ensi kertaa historiassa ruotsinsuomalaiset saavat myös kansallisen vähemmistön aseman. Se tulee helpottamaan sekä kielen että kulttuurin säilyttämistä, että asiointia viranomaisten kanssa.

Parinkymmenen kilometrin päässä Tukholman keskustasta sijaitsevan Upplands Väsbyn ruotsinsuomalaisen koulun suomalaisten oppilaiden tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin aikoihin. Tänään julkistettiin laaja komiteamietintö, joka käsittelee vähemmistöjen asemaa Ruotsissa.

Sen mukaan saame, suomi mukaan lukien sen muunnokset kuten tornionjokilaakson suomi että romaanien romani chib tunnustetaan historiallisiksi vähemmistökieliksi Ruotsissa. Toisin sanoen ensi kertaa Ruotsin valtio - jos komiteamietintö aikanaan siunataan parlamentissa - tunnustaa suomalaiset ja saamelaiset kiinteäksi osaksi omaa kansallista historiaansa.

Siitä taas seuraa useita käytännön toimia, jotka koskevat kouluopetusta, korkeakouluopetusta, tiedotusvälineitä ja niin edelleen. Tietyillä pohjoisilla alueilla kuten Kiirunassa, Jällivaarassa, Jokkmokkissa, Arjeplogissa, sekä viidessä Tornionjokilaakson kunnassa suomalaisilla tai saamelaisilla on myös oikeus jatkossaitse määrätä, mitä kieltä he viranomaisten kanssa asioidessaan käyttävät.

Mistään virallisesta monikielisyyteen siirtymisestä ei ole kyse, Ruotsissa ei ylimalkaan ole muodollisesti virallista valtion kieltä. Mutta näiden kansallisten vähemmistöjen asemaa esitys toteutuessaan tulee helpottamaan. Se taas on vaatinut monivuotista työtä ruotsinsuomalaisilta ja ankaraa diplomaattista lobbausta.
(MTV3/Risto Repo)

Lue myös:

    Uusimmat