Naisen kannattaa tuoreiden tutkimustulosten perusteella valita juomakseen jotain muuta kuin lehmänmaitoa.
Nyt voi olla aika vaihtaa lehmämaito kaura-, soija- tai vaikka mantelimaitoon.
BMC Medicine -lehdessä julkaistun ruotsalaistutkimuksen mukaan maito ei nimittäin ole niin terveellistä kuin monet luulevat.
Säännöllinen lehmänmaidon juominen voi tutkimuksen mukaan lisätä riskiä sairastua iskeemiseen sydänsairauteen.
Iskeeminen sydänsairaus on sepelvaltimotaudin tai muun syyn aiheuttama sydänlihaskudoksen pitkäaikainen hapenpuute, joka voi johtaa muun muassa sydäninfarktiin.
Riski kasvaa tosin vain naisilla. Miesten sydänterveyteen maito ei tutkimuksen mukaan vaikuta samalla tavalla.
Mitä enemmän maitoa juo, sitä korkeampi riski
Ruotsalaisen Uppsalan yliopiston tutkimusryhmä havaitsi, että sydänsairauden riski kasvoi sitä suuremmaksi, mitä enemmän maitoa juotiin.
Tutkimuksessa tarkasteltiin noin 60 000 naisen ja 40 000 miehen tietoja.
Tutkijat havaitsivat, että naisilla, jotka joivat noin 400 millilitraa eli noin kaksi lasillista maitoa päivässä, sydänsairauden riski lisääntyi viisi prosenttia.
Jos saantimäärä nostettiin 600 millilitraan, riski kasvoi 12 prosenttia. 800 millilitran maitomäärä lisäsi riskiä peräti 21 prosenttia.
– Tutkimuksemme osoittaa, että sydänkohtauksen riski on jo kohtalaisen suurentunut naisilla, jotka juovat yli kaksi lasillista maitoa päivässä, tutkimuksen tekijä, Uppsalan yliopiston professori Karl Michaëlsson sanoo yliopiston mediauutisten haastattelussa.
Riski kasvoi maidon rasvapitoisuudesta riippumatta.
Lue myös: Tutkimus suitsuttaa planetaarista ruokavaliota
Mikä maidossa vaikuttaa?
Tutkijat uskovat, että maidon sisältämä laktoosi saattaa laukaista tulehduksen, joka taas voi vahingoittaa sydäntä.
– Terveellinen ruokavalio on olennaisen tärkeää sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, Michaëlsson sanoo.
Tavallisen maidon korvaaminen kohtuullisella määrällä piimää tai muita hapanmaitotuotteita voi sen sijaan pienentää riskejä, Michaëlsson lisää.
MTV kasasi täydellisen ruokakorin viikonlopulle uusien suositusten pohjalta. Juttu jatkuu videon alla.
1:59
Mikä selittää eroa naisten ja miesten välillä?
Se, miksi sukupuolten välinen ero on niin selvä, selittyy Michaëlssonin mukaan sillä, että naisten ja miesten elimistö pilkkoo sokerimolekyylin galaktoosin glukoosiksi eri tavalla.
– Galaktoosi on maitosokerin ainesosa. Eläinkokeiden perusteella tiedetään, että suuri galaktoosin saanti johtaa solustressiin ja tulehduksiin ja ennenaikaiseen ikääntymiseen. Sillä on haitallisia vaikutuksia myös sydämeen ja verisuoniin.
Hapatetun maidon myönteiset vaikutukset johtuvat Michaëlsson mukaan puolestaan muun muassa siitä, että ne sisältävät "perusmaitoa" vähemmän maitosokeria ja niiden sisältämät probioottiset bakteerit hillitsevät elimistön tulehdustasoa. Lisäksi vain harvat ovat piimän, viilin ja jogurtin suurkuluttajia.
Michaëlsson on kertonut ruotsalaisille tiedotusvälineille, että hän itse on vähentänyt maidon juomista jo vuosia sitten.
Tutkimusryhmä aikoo julkistaa lisätietoa tutkimuksesta lähiaikoina.
Jo vuonna 2017 Uppsalan yliopiston ja Karoliinisen instituutin jättitutkimus havaitsi ennenaikaisen kuoleman riskin lehmänmaitoa juovilla naisilla. Michaëlsson oli mukana myös tässä tutkimuksessa.
Lue myös: Järjestöltä muistutus uusista ravitsemussuosituksista: "Kaikille eivät sovi"
Suomalaiset maitokansaa
Suomi on maidon kulutuksessa maailman kärkikastia.
Luonnonvarakeskuksen tuoreimman tilaston mukaan nestemäisiä maitotuotteita kulutettiin viime vuonna 2023 noin 133 kiloa henkilöä kohti. Nestemäiset maitotuotteet käsittävät maidon lisäksi piimät, jogurtit, viilit, kermat, rahkat, vanukkaat ja muut tuoretuotteet. Määrästä maitoa oli 87 litraa.
Nestemaidon kulutus oli korkeimmillaan vuonna 1956, jolloin periaatteessa jokainen suomalainen kulutti noin 380 litraa maitoa vuodessa.
Uusissa ravitsemussuosituksissa maitovalmisteita kehotetaan käyttämään enintään 350–500 millilitraa päivässä. Ne voidaan korvata myös B- ja D-vitamiineilla täydennetyillä kasviperäisillä vaihtoehdoilla. Janojuomaksi suositellaan vettä.