Ruoka ei lopu, mutta se saattaa kallistua koronakriisin vuoksi – syynä hamstrausvimma: "Se aiheuttaa etenkin poikkeusoloissa ylimääräisiä kustannuksia"

Pellervon taloustutkimus (PTT) ennakoi, että koronakriisi voi väliaikaisesti nostaa ruuan hintaa Suomessa. Ruokahuolto ei kuitenkaan ole uhattuna.

– Ruuan hamstraaminen aiheuttaa kustannusten nousua ketjussa, mikä voi aiheuttaa hetkellisiä hintapiikkejä. Hamstraamisen seurauksena elintarvikeketjussa joudutaan lisäämään resursseja, mikä etenkin poikkeusoloissa aiheuttaa ketjulle ylimääräisiä kustannuksia, toteaa tutkimusjohtaja Hanna Karikallio tiedotteessa.

Poikkeusolojen aikana valmisruokien kysyntä on noussut, samoin leivän ja muiden viljatuotteiden. Ravintoloiden sulkeminen painaa naudanlihan kysyntää, sillä kotona syödään enemmän broileria ja sianlihaa, jotka ovat halvempia.

Kriisin pitkittyessä syntyy uusia ongelmia

Pitemmällä aikavälillä koronakriisillä on epäsuoria vaikutuksia. Taloustaantuma laskee ihmisten ostovoimaa, jolloin kulutus siirtyy halvempiin tuotteisiin. Jauheliha nostaa suosiotaan fileiden kustannuksella.

Tämän seurauksena elintarvikeketjuun tulee vähemmän rahaa ja kannattavuus heikkenee. Ruuan hintojen nousu hiipuu tai kääntyy laskuun.
Merkittävä tekijä on koronaviruskriisin kesto ja siitä palautuminen. Vaikutus elintarvikesektoriin jää pieneksi, jos kriisi jää muutaman kuukauden mittaiseksi. Tilanne voi mutkistua, jos koronakriisi venyy seuraavalle kasvukaudelle. Silloin voi syntyä pulaa maataloudessa tarvittavista tuotantopanoksista, kuten öljystä ja lannoitteista.

Lue myös: Työ pelloilla kelpaa jälleen suomalaisille: henkilöstöfirma häkeltyi hakemusten tulvasta: "Ilmassa tuntuu olevan me-henkeä"

Suomen omavaraisuusaste 80 prosenttia – Ruotsissa 50

Kotimaiseen maatalouteen perustuva elintarvikeketju ja toimivat kauppasuhteet takaavat, että ruokaa on riittävästi, PTT linjaa. Suomessa on sotien jälkeen kiinnitetty kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen paljon huomiota elintarvikehuollon turvaamiseen poikkeusoloissa. Suomen omavaraisuusaste elintarvikkeissa on noin 80 prosenttia.

– Suomen elintarvikehuolto on turvattu kotimaiseen maatalouteen perustuvan tehokkaan elintarvikejärjestelmän ja toimivien kansainvälisten kauppasuhteiden yhdistelmällä, sanoo PTT:n vanhempi maatalousekonomisti Tapani Yrjölä tiedotteessa.

Suomessa tilanne on toinen kuin esimerkiksi Ruotsissa. Uutistoimisto TT:n mukaan Ruotsin elintarvikevirasto on todennut, että maa on omavarainen vain kolmen elintarvikkeen osalta. Ne ovat vilja, sokeri ja porkkanat.

Muuten omavaraisuusaste on länsinaapurissa noin 50 prosenttia. Ruotsin maataloustuottajien keskusjärjestö LRF on pitkään vaatinut, että taso pitäisi nostaa noin 80 prosenttiin.

Suurin uhka maailman ruokajärjestelmälle ovat PTT:n mukaan suurten viejämaiden mahdolliset vientirajoitukset ja kiellot. Sellaisia on joissakin suurissa tuottajamaissa pohdittu.

Lue myös nämä seuranta-artikkelit koronaviruspandemian etenemisestä: 

• MTV seuraa koronavirustilannetta kotimaassa: Uusia virustartuntoja 132, yhteensä jo 2308 – koronavirus jyllää nyt hoivakodeissa vanhusten keskuudessa
• MTV seuraa koronan leviämistä maailmalla: Ruotsissa jo liki 600 koronakuolemaa – Pariisissa lenkkeily kielletään päiväsaikaan
• MTV Uutiset seuraa koronan iskua talouteen: Teräsyhtiö SSAB ja nosturivalmistaja Konecranes lomauttavat koko henkilöstönsä Suomessa – pörssiralli saa edelleen jatkoa