Maanviljelijöiden ahdinkoon ei löydy markkinoilta nopeaa pelastusta – valtio ja pankit ehkä ensiapuun

Kotimainen ruoka kallistui viime vuonna inflaation vaikutuksesta lähes kaksi prosenttia, mutta maatiloille saakka lisäeuroja ei valu.

Erityisesti velkarahalla investoineet tilat ovat nyt suurissa vaikeuksissa, kun menoja on enemmän kuin tuloja. Alalle pelätään useita konkursseja.

Viljelijät sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ovat toivoneet, että kauppa ja elintarviketeollisuus pystyisivät markkinaehtoisesti auttamaan viljelijöitä nopeasti, mutta näin ei ole käymässä.

Viime vuoden puolelta asti käydyissä neuvotteluissa hahmotellaan rakenteellisia ratkaisuja lähinnä vuosien päähän.

Neuvotteluja ovat käyneet Elintarviketeollisuusliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC.

Esimerkiksi kauppa korostaa sitä, että sillä on vain vain vähän suoria tilauksia alkutuottajilta eli maatiloilta.

– Kaupan neuvottelukumppani on elintarviketeollisuus ja sen yritykset. Vain runsas prosentti hankinnoista tehdään suoraan tuottajilta. Kauppa neuvottelee elintarviketeollisuuden yritysten kanssa. Toki olemme tunnistaneet kriisin, joka johtuu kustannusten noususta ja yritämme löytää siihen pitkäjänteisen ratkaisun, kertoo Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.

Elintarviketeollisuus puolestaan korostaa monen yrityksen olevan niin ikään pulassa inflaation tai ravintolarajoitusten takia.

– Energian, logistiikan, varastoinnin ja pakkausmateriaalien hinnat ovat nousseet merkittävästi. Meillä on huoli meidän yritysten kantokyvystä, kuten on huolta myös alkutuotannosta. Kyse on samalla myös kilpailukyvystä. Emme voi siirtää kaikkea kuluttajien maksettavaksi, koska silloin inflaatio lähtee laukkaamaan, sanoo Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä.

Lainatakauksia ja ehkä lyhennysvapaita?

Viljelijöiden nopea apu on pankkien mahdollisesti myöntämien lainojen lyhennysvapaiden ja valtion tukipaketin varassa.

– Tietyillä alkutuottajilla on maksuvalmius- tai kassakriisi. Nämä ongelmat eivät ratkea näissä meidän neuvottelupöydissä. Niihin pitää saada rahoituslaitoksia mukaan ja myöskin valtiovallalta kriisipaketti avuksi, Käkelä pohtii.

Hallitus on toistaiseksi myöntänyt lisätalousarviossa rahaa lainatakauksiin kriisissä oleville maatiloille.

Viljelijä voi hakea maaliskuun loppuun saakka asti ELY-keskuksesta valtiontakausta pankkilainalle, joka parantaa tilan maksuvalmiutta tilapäisistä ongelmista selviämiseen.

Maa- ja metsätalosuministeri Leppä on kutsunut rahoitus- ja finanssialan toimijoita keskustelemaan maatalouden taloustilanteesta 16. helmikuuta. Lainojen lyhennysvapaat ovat todennäköisesti mukana keskustelussa.

Elintarviketeollisuus ja kauppa ovat valmiita pidemmälle aikavälillä hakemaan rakenteellisia muutoksia ruokaketjuun, jotta viljelijöiden tulot varmistuisivat.

Näistä ratkaisuehdotuksista kuullaan maaliskuun alussa.

– Ilman toimivaa alkutuotantoa eivät pärjää elintarviketeollisuus tai kauppa. Kotimainen ruokatuotanto on merkittävä asia myös huoltovarmuuden kannalta. Se pitää saada korjattua ja saada toimimaan jatkossakin, Käkelä sanoo.

Nousevatko hinnat yhä?

Kuluttajien niskaan kohoavia hintoja ei täysin haluta sälyttää, sillä se pahentaisi inflaatiota ja vaikeuttaisi myöskin elintarvikevientiä.

Toistaiseksi Suomessa elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet hitaammin kuin muualla EU:ssa tai Yhdysvalloissa.

Yhdysvalloissa elintarvikkeiden hintojen nousu on ollut kuuden prosentin luokkaa, kun Suomessa vastaava luku oli joulukuussa 1,7 prosenttia.

– Meillä perinteisesti muutokset näkyvät pienellä viiveellä. Voi olla, että niin on tässäkin tapauksessa, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Luoto miettii.

Pellervon taloustutkimuskeskus PTT on ennakoinut, että loppuvuodesta alkanut ruuan hinnan nousu jatkuu tänä vuonna.

– Hintojen nousu seuraa EU:n hintakehitystä, mutta viiveellä. EU:ssa ja maailmalla on jo nähty merkkejä siitä, että ruokaketjun kustannusten nousu näkyy myös kuluttajahinnoissa. Lihan ja maidon tuottajahinnat ovat olleet nousussa loppuvuodesta, mikä luo nousupaineita ruuan kuluttajahinnoille, samoin palkka- ja muiden kustannusten nousu elintarviketeollisuudessa ja -kaupassa, PTT ennakoi katsauksessa tammikuussa.

Suomalaiset ostavat mielellään kotimaisia tuotteita, mutta valintoihin vaikuttaa myös hinta.

– Suomalaiset perinteisesti suosivat hyvin paljon suomalaista ruokaa ja se näkyy kauppojen valikoimissa sillä tavalla, että 80 prosenttia valikoimista on kotimaista. On myös tärkeätä, että samalla huolehditaan kilpailukyvystä, Luoto sanoo.