Tyhjensikö hamstraus hyllyt? "Puheessa jauhelihapulasta on myös liioittelua"
7:48Viiden jälkeen -ohjelmassa selvitettiin jauhelihapulan tilannetta huhtikuun lopussa 2025.
Julkaistu 16.05.2025 14:04
MTV LIFESTYLE – STT
Jauhelihaa on etsitty kaupoista nyt ahkerasti ja ostettu myös varastoon. "Ei ole väliä kuinka korkea hinta on, kunhan se on alempi kuin kilpailijan".
Suomea alkuvuonna vaivanneen jauhelihapulan taustalla saattaa vaikuttaa myös hamstraus, arvioi Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail.
Hän huomautti, että naudanlihan hinta on alkuvuonna jo jonkin verran noussut.
– Ei ole mitään tilastoa. Ei voi varmuudella sanoa, onko hamstraus ilmiö. Väitän kuitenkin, että puheessa jauhelihapulasta on myös liioittelua, Ismail sanoi Elintarviketeollisuusliiton (ETL) mediatilaisuudessa tänään perjantaina.
Naudan jauheliha on edelleen monille kaupoille merkittävä sisäänvetotuote, jolla houkutellaan asiakkaita omaan myymälään.
– Hintataso ei ole se houkuttelevuus – ei ole väliä kuinka korkea hinta on, kunhan se on alempi kuin kilpailijan, selvitti Ismail.
Toisaalta jos naudan jauheliha maksaa tarjouksessakin enemmän kuin vieressä myytävä broilerin jauheliha, ostaja saattaa valita broilerin.
Myös tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg Pellervon taloustutkimuksesta PTT:stä pitää mahdollisena, että hamstrauksella on jokin osuus jauhelihapulan taustalla.
Hamstraus osaltaan ylläpitää ja pitkittää pulaa, hän toteaa.
– En sano, että kaikki toimisivat näin, Forsman-Hugg sanoi STT:n haastattelussa.
Elintarviketeollisuusliiton talouskatsauksessa arvioidaan, että suomalaiset ovat edelleen ruokaostoksilla varovaisia kuluttajia, vaikka luottamus talouteen onkin hitaasti vahvistumassa.
Ruokakoriin valitaan edullisimpia vaihtoehtoja, tarjoukset hyödynnetään tarkasti ja ruokahävikkiäkin pyritään vähentämään.
Osa tarkkaa taloudenpitoa on ETL:n mukaan se, että uskollisuus tietylle kauppaketjulle on vähentynyt: ruokakauppaan mennään entistä enemmän tarjousten perässä.
Samalla myös tarjoushintojen ja perushyllyhintojen ero on kasvanut.
Tilastokeskuksen mukaan naudanliha oli huhtikuussa hiukan alle kuusi prosenttia kalliimpaa kuin viime vuoden huhtikuussa ja 1,8 prosenttia kalliimpaa kuin maaliskuussa.
Myös naudanlihan tuottajahinta on hieman noussut.
Tilastokeskuksen hintatilastossa on mukana kaikki naudanliha, eikä jauhelihaa ole eritelty erikseen.
Ekonomisti Ismailin mukaan muusta naudanlihasta kuin jauhelihasta ei ole näkynyt pulaa.
Naudanlihan hinta nousi Suomessa rajusti vuonna 2022, ja myös sen kulutus väheni.
Taustalla oli muun muassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seurannut lannoitteiden, polttoaineiden ja rehun hintojen nousu, joka osui raskaasti viljelijöihin.
Viime vuonna naudanlihan kulutus kääntyi pitkästä aikaa noin neljän prosentin nousuun.
– Kysynnän ja tarjonnan tasapainon näkökulmasta hinnalla kannattaisi reagoida, koska kotimaista tuotantoa ei pystytä lisäämään lyhyellä aikavälillä. Mutta jos hintoja reippaasti nostetaan, millaisen signaalin se antaa? Varmaan tässä joudutaan naudanlihamarkkinoilla hakemaan tasapainoa, arvioi tutkimusjohtaja Forsman-Hugg.
– Jos hinta lähtee kovasti nousemaan, se voi näkyä kulutuksessa ja pienentää taas ketjuun tulevaa rahavirtaa. Kysyntä saattaa hieman pienentyä ja siirtyä muihin lihalajeihin.
Suomessa naudanlihan tuotanto on vahvasti sidoksissa maidontuotantoon. Monissa muissa EU-maissa pidetään enemmän lihakarjaa. Naudanlihaa ei ylipäätään synny ihan hetkessä: vasikan kasvu tarpeeksi isoksi teurastukseen kestää puolisentoista vuotta.
Forsman-Huggin mukaan tuotannon kasvattaminen ei ole kannattavaa, jos ei ole näkymää pysyvälle kysynnän kasvulle.
Tilalle tai rinnalle
– Ei ole sellaista näkymää, että naudanlihan kulutus pysyvästi kääntyisi nousuun lähivuosina.
– Isossa kuvassa toimituskyky lihantuotannossa on säilynyt hyvänä ja Suomessa on varsin korkea omavaraisuusaste. Ei liha ole mitenkään loppumassa, totesi Forsman-Hugg.
– Härkäpapurouhe, soijarouhe ja hernerouhe ovat kuivahyllystä löytyviä kasviproteiinivalmisteita. Ne imevät nestettä ja turpoavat kypsennettäessä.
– Nyhtökaura valmistetaan kotimaisesta kaurasta ja palkokasveista, härkis kotimaisesta härkäpavusta.
– Tofu ja tempe valmistetaan soijapavuista, seitan taas vehnägluteenista.
– Mifu on Valion tuote, joka valmistetaan kotimaisesta maidosta ja maitoproteiinista. Mifu sopii paistinpannulla paistettavaksi. Mifu-tuotteet voidaan lisätä esimerkiksi kastikkeiden joukkoon sellaisenaan.
– Quorn valmistetaan mykoproteiinista eli sieniperäisestä proteiinista. Osassa Quorn-tuotteista on myös kananmunaa.
Kahvi kallistuu, kulutus vähenee
Kuluttajien tarkka taloudenpito näkyy muun muassa siinä, että kahvin ja suklaatuotteiden hintojen nousu on jonkin verran vähentänyt niiden kulutusta.
Kahvin ja kaakaon hinnat kääntyivät nousuun jo viime vuonna, ja hinnat ovat jopa historiallisen korkealla.
Tilastokeskus kertoi maaliskuussa, että kahvin hinta Suomessa nousi helmikuussa 31 prosenttia ja suklaan hinta 26 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
– Tässä on taustalla ilmastonmuutos. Se tulee tällä tavoin eurooppalaisten kuluttajien aamupalapöytään, sanoi Ismail ETL:n mediatilaisuudessa.
Kahvi on herkkä viljelykasvi, ja ilmastonmuutokseen liittyvät sään ääri-ilmiöt ovat vaikuttaneet kahvin kasvatukseen tuntuvasti.
Brasiliassa kahvisadot ovat pienentyneet historiallisen pahan kuivuuden takia. Vietnamissa taas satoja ovat heikentäneet sekä kuivuus että toisaalta rankkasateet.
Kahvin globaali hintapiikki osuu tämän vuoden maaliskuulle, kaakaon taas viime vuoden joulukuulle. Kaakaon hinta on sittemmin hieman laskenut.
Kahvin maailmanmarkkinahinnan nousu ei ole päätynyt täysimääräisesti suomalaisten kahvinjuojien kukkarolle.
Suomessa kaupat käyttävät usein kahvia sisäänheittotuotteena eli saattavat myydä sitä jopa tappiolla houkutellakseen asiakkaita.
Yritysten näköalat varovaisen optimistiset
Elintarviketeollisuusliiton katsauksen mukaan kuluttajien ostovoiman odotetaan kasvavan tänä vuonna maltillisen inflaation, korkojen laskun sekä sovittujen palkankorotusten myötä.
Elintarvikealan yritysten odotukset tulevasta kehityksestä ovat varovaisen optimistisia.
Elintarviketeollisuuden tuotanto alkoi elpyä viime vuonna, ja positiivisen kehityksen arvioidaan jatkuvan. Tuotanto on kuitenkin edelleen alle vuoden 2021 huipputason.
Elintarviketeollisuuden työllisyys on pysynyt vakaana viime vuosina, vaikka tuotanto on laskenut. Jäsenkyselyn vastaajista lähes 60 prosenttia arvioi henkilömäärän pysyvän ennallaan.
Toisaalta yritysten arviot kannattavuudesta ovat aiempaa pessimistisemmät.
Kannattavuuden kehitys arvioitiin heikommaksi maaliskuussa 2025 kuin syyskuussa 2024.
Viime syksynä liki puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi kannattavuuden kohentuvan seuraavien kuuden kuukauden aikana.
Tänä keväänä kannattavuuden parantumiseen uskoi enää neljäsosa vastaajista ja hieman suurempi osa arvioi sen heikkenevän.
